Avainsana-arkisto: Ulkosuomalainen

Mitä ulkosuomalaisuus on meille opettanut?

Ulkosuomalainen on vakituisesti Suomen ulkopuolella asuva suomalainen, joka on joko Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää”

Olemme asuneet nyt Thaimaassa noin kahdeksan kuukautta. Vaikka tämä onkin ehkä lyhyt aika, voimme silti kutsua itseämme ulkosuomalaisiksi (vaikka emme itseämme tällaisiksi mielläkään, emmekä termiä käytä).

Täytyy kuitenkin heti alkuun mainita, että emme ole juurikaan tekemisissä muiden täällä Koh Samuilla asuvien suomalaisten kanssa. Työkaverit ovat tietystikin eri asia, vaikka emme vietäkään vapaa-aikaa heidän kanssaan, sillä meillä on varsin erilaiset elämäntyylit ja kiinnostuksenkohteet. Siinä missä muut pelaavat mölkkyä tai petankkia rannalla, me olemme omissa oloissamme milloin missäkin. Jos joidenkin ulkosuomalaisten kanssa olemme tekemisissä, ovat he enimmäkseen muita bloggaajia tai jonkinlaisia somepersoonia.

Vohveliaamiainen tuoreella mangolla, kahvilla ja Laura Reidin videolla höystettynä

Ulkomailla asumisen vapaus

Ulkosuomalaisena on helppo löytää samanhenkisiä ihmisiä, varsinkin sosiaalisen median ja blogin kirjoittamisen kautta. Muiden kotimaansa jättäneiden kanssa on helppo jutella, sillä keskustelunaihe on heti valmiina. On mielenkiintoista nähdä miten muut kotimaastaan muuttaneet elävät, minne he ovat päätyneet, mitä he tekevät työkseen ja millaisissa maisemissa he juovat päiväkahvinsa. Ajatuksia voi jakaa monissa Facebook-ryhmissä ja keskustelupalstoilla, kysyen vinkkejä milloin mihinkin liittyen, sillä moni ulkomaille muuttanut pitää elämästään jonkinlaista blogia, eri muodoissa. Muut vastaavassa tilanteessa olevat ovat hyvinkin avoimia itsestään ja tekemisistään, joten heitä on helppo lähestyä.

Ulkomaille muuttaminen saattaa tuoda myös omaan uraan liittyvää rohkeutta, kun tuleekin otettua selvää muiden elämäntavoista ja uravalinnoista, muuttaen omaa ansioluetteloaan hyvinkin monipuoliseksi, tavalla tai toisella. Eipä sitä tullut itsekään blogia kirjoiteltua, kun vielä asui Helsingissä, saati panostettua Instagramin sisältöön samalla tavalla.

Thaimaassa asuessa on muutenkin tullut otettua selvää useasta työmahdollisuudesta hyvinkin laajasti ja mietitty siipien kokeilua monellakin eri alalla. Ken tietää vaikka meistäkin tulisi joskus vielä ammattibloggaajia. Tällä hetkellä tosin blogiin panostaminen on hieman haluttua heikompaa, sillä meidän vapaa-aikamme tällä hetkellä on turhankin vähäistä. Mikä sinänsä on vähän ironista, että yleensä Thaimaassa asuvilla ulkomaalaisilla tuntuu olevan hyvinkin paljon vapaa-aikaa, mutta itsehän olemme soppamme keittäneet. Lupaamme, että tähän on tulossa muutos ja että se näkyy myös blogin sisällössä, sekä ulkoasussa!

Muutto ulkomaille ei kuitenkaan ole mitään pilvilinnoissa liitelyä (joillekin ehkä on, mutta suurimmalle osalle ei), joten sellaisesta unelmoivan kannattaa palata heti takaisin maanpinnalle. Thaimaan paratiisisaarella asuminen ei tarkoita rantatuolissa makaamista, tuoreen kookoksen hörppimistä ja ihanan rusketuksen keräämistä, sillä rahaakin pitää jostain saada, vaikka sitten siihen kookokseen. Ellet nyt muuta lottovoittajana, mutta se on sitten aivan eri asia. Raha kun ei kasva puissa eikä sähkö tule seinästä.

Koh Samuin pihatie

Ulkomailla asumisen vastuu ja realiteetit

Moni myös tuntuu unohtavan, että kaikki asiat eivät toimi muualla maailmassa kuten ne toimivat Suomessa. Laskuja ei välttämättä makseta verkkopankeissa, saatika kerran kuukaudessa. Monista palveluista saatetaan veloittaa kerralla puolen vuoden tai vuoden sopimusmaksu kerralla, eikä sitä pankkitiliäkään saa välttämättä avattua ihan noin vain. Täällä asuessa on oppinut vähintäänkin sen, että pitää uskaltaa kysyä apua jossei jotain tiedä. Moni ulkomaille muuttava ei tunnu osaavan ottaa vastuuta omista asioistaan, vaan luottaa liikaa että muut hoitavat asiat heidän puolestaan. Thaimaahan tuntuu moni tulevan asenteella ”Thaikuissa voi ottaa aurinkoa Changi kourassa, snorklata kirkkaassa merivedessä ja syödä tuoreita hedelmiä, eläen muiden kadehtimaa unelmaa”, mikä on aivan väärä asenne.

Täällä asuessa on oppinut paljon ympärillä olevasta maailmasta, mutta vielä enemmän itsestään. Varsinkin sanonta ”vähemmälläkin pärjää”, on tullut erittäin tutuksi ja saanut meidän elämässä paljon enemmän merkitystä. Kaiken ei tarvitse olla uutta, eikä asunnossa tarvitse olla hienoa robottipölynimuria, ylitursuavaa vaatekaappia ja viimeisen päälle olevaa viihde-elektroniikkaa.

Lempipaikkojani-blogin kirjoittaja Jonna kirjoitti loppusanat varsin osuvaksi: ”On mielestäni avartavaa olla avuton ja muista riippuvainen. Olla se, joka ei tiedä miten asiat toimivat. Olla se, joka tarvitsee apua. Kohdata uusia asioita. Oppia uutta. Huomata kuinka hyviä ihmisiä maailma on täynnä ja laittaa vuorostaan hyvä kiertämään. Meille kaikille tekisi hyvää astua kielitaidottoman saappaisiin edes kerran”.

Välillä pitää jättää se suomalainen ylimielisyys muita kohtaan sivuun ja ymmärtää, että on muitakin tapoja elää ja asua, kuin vain ne, miten kotimaassa eletään ja asutaan. Jokaisen tulisi joskus ottaa pää pois perseestä ja nähdä mitä ympärillä on.

10 asiaa, joita emme kaipaa Suomesta

Kirjoitimme aiemmin postauksen aiheena ”asiat, joita Suomesta kaipaamme”, mutta nyt on päinvastaisen vuoro. Tutkimme muutamia suomalaisia blogeja, mutta yllättävän harva (itseasiassa vain yksi) oli kirjoittanut vastaavanlaiseesta aiheesta. Yleensä ulkomaille muuttanut suomalainen kirjoittaa vain niistä asioista, joita Suomesta on ikävä. Yksi kaipaa ruisleipää ja maitorahkaa, toinen raejuustoa ja salmiakkia, kolmas haikailee mökkisaunan ja järviveden perään. Meistä kumpikaan ei kaipaa näistä mitään, vaan suurimmat ikävät kohdistuvat kunnon tiskiharjaan, purkinavaajaan ja Fazerin karkkeihin.

Mutta mitä emme kaipaa? Keräsimme tähän kymmenen asiaa, sillä muuten lista menisi pakollakin keksimällä keksimäksi. Tämä postaus ei kuitenkaan tarkoita että vihaisimme kotimaatamme tai että haukkuisimme sitä jotenkin, vaan tuomme hieman toisenlaista näkökulmaa maan tapoihin ja kulttuuriin, jota ei välttämättä ymmärrä siellä asuessa. Tai ymmärtää, mutta ei pysty välttämään.

1. Negatiivisuus

Tästä tuskin kukaan suomalainen voi olla toista mieltä ja väittää, että suomalaiset ovat ystävällistä, hymyilevää ja kannustavaa kansaa. Oikeassa seurassa joo, sillä eihän kukaan muuten saisi koskaan ystäviä saati parisuhteita, mutta yleisesti ottaen tuntemattomille ihmisille vain tiuskitaan, puhistaan ja vittuillaan ja netissäkin huudetaan anonyymina ties mitä sylki suuhun tuo, miettimättä asioita lainkaan sen pidemmälle. Kaikesta pitää aina marista ja kaikessa nähdä se huonoin näkökulma. Tähän tulee syyllistyttyä itsekin vähän turhan usein, mutta olemmehan mekin suomalaisia. Nyt vain valitamme kahdestaan toisillemme, sillä muut ympärillä eivät ymmärrä.  Tämä on kuitenkin tapa, josta tulee kasvaa ulos ja se on huomattavasti helpompaa ympäristössä, jossa muut eivät ole samanlaisia.

Kuva osoitteesta quickmeme.com

2. Palveluiden ja tuotteiden hinta

Suomessa kaikki maksaa ja paljon, mutta kukaan ei tunnu oikeasti tietävän että miksi. Verot ovat naurettavan korkeat ja niissä on syy kaikkeen, mutta kyllähän päättäjätkin joutuvat veroja maksamaan kaupassa käydessään. Kukaan ei tee mitään ellei siitä makseta naurettavia summia, oli työnkuvaus sitten kuinka olematon tahansa. Otetaan tähän esimerkkinä vaikka kissojen sterilointi, joka maksaa Samuin laadukkaassa eläinlääkärissä 47 euroa, kun taas Suomessa hinta lähtee satasesta ja useammat eläinlääkärit olisivat laskuttaneet 150 euroa. Kolmen rokotteen sarja kolmelle kissalle yhteensä maksoi 41 euroa, kun taas Suomessa hinta pelkälle rabiesrokotukselle on 55e per kissa. Ja aivan satavarmasti työ on sama. Emme keksi tähän muita perusteluja kuin sen, että henkilöstökulut ovat Suomessa niin isot, että se näkyy pienimmissäkin asioissa.

Toinen esimerkki olkoon vaikka skootterin huoltaminen, sillä esimerkiksi rengaspaineiden tarkastus ja säätö oli ilmaista ja sisärenkaan vaihto maksoi alle neljä euroa. Jarruremontti maksoi kympin. Kysyppä suomalaiselta mekaanikko-Mikolta että ”vaihdatko uudet jarrulevyt, maksan kympin työstä + osista” ja kerro meille mikä oli vastaus. Todennäköisesti Mikko toteaa, että työnnä se kymppi perseeseesi ja painu helvettiin.

3. Itsepalvelukulttuuri

Suomessa moni asia pitää tehdä itse, ellet siitä maksa jollekin. Menet tankkaamaan autoasi, joten joudut tietysti könyämään ulos autosta pistävään pakkaseen, tappelemaan automaatin kanssa ja kaivamaan kortteja tai seteleitä, jonka jälkeen könötät autosi vieressä letku kädessä kun tankki täyttyy. Okei, tähän on nähtävästi tulossa jonkinlainen muutos. Olisihan tämä pitänyt arvata…

Thaimaassa istut autossa ja sanot yhdelle niistä kuudesta tankkaajista mitä haluat ja kuinka paljon ja hän tekee kaiken työn. Tämän takia tankkaaminen on myös paljon nopeampaa, sillä tankkaajan ei tarvitse miettiä kuinka automaattia käytetään, saati mennä ABC:n kassalle maksamaan.

Sama pätee ihan jokaisessa ruokakaupassakin, sillä kassamyyjä myös pakkaa ostoksesi, ellet toisin tahdo. Ruokakaupoista löytyy myös hedelmien punnitsijat, joten sinun ei tarvitse miettiä mikähän sen ananaksen numero nyt olikaan, varsinkin kun sylissäsi on viisi muutakin hedelmää. HomeProssa käydessä asiakaspalvelija kantaa ostamasi mikroaaltouunin kassalle, tai hakee vähintään ostoskärryt sinulle.

Itsepalvelukulttuuri on ihan jees, mutta siinä on muutamia epäkohtia tai mainitsemisen arvoisia seikkoja. On ihan jees, että voit mennä S-Marketin itsepalvelukassalle sinapin, ruisleivän, lauantaimakkaran ja maitopurkin kanssa ja piippailla ne äkkiä perjantairuuhkassa, joutumatta olemaan sosiaalisessa kontaksissa kenenkään kanssa. Mutta miksei se näy hinnassa? Jos joudut itse tekemään työn, miksi maksat kuitenkin saman hinnan?

4. Uutisointi

Thaimaassakin varmasti on erilaisia ”shokkiuutisia” ja julkkisjuoruja, mutta koska 1. emme ymmärrä kieltä tarpeeksi hyvin 2. täällä Samuilla ei ole sanomalehtiä ja 3. emme lue paikallista uutismediaa, emme näitä kohtaa. Englanniksi kirjoitettuja uutisia näkee sosiaalisen median kautta jonkinverran, mutta omalla äidinkielellä kirjoitettu roskauutinen ”Kymmenestä asiasta, jotka vessakäynnillä olet tehnyt aina väärin” ärsyttää aina enemmän kuin vieraalla kielellä kirjoitettu. Muutenkin tuntuu, että Suomessa kirjoitetaan jatkuvasti enemmän ja enemmän klikkiotsikoita jopa Yleä myöten, tai mustamaalataan jotain sopivaksi kohteeksi osunutta julkkista. Tai kun ei keksitä mitään, katsotaan jonkun naispuoleisen viihdejulkkiksen Instagramia ja kerrotaan ”Voi jössesmaar! Suomalainen seksipommi laiskanlinnassa – ja läpi näkyy niin terhakkaasti!” ja siinähän onkin uutinen valmis.

Fingerpori kertoo hyvin median nykytilanteesta

Viihdeuutisten lisäksi Suomessa tuntuu kokoajan olevan jokin kohu käynnissä jostain aivan turhasta, jossa joku pahoittaa mielensä pikkuasiasta, jota sitten voidaan vatvoa päivätolkulla kysyen lopuksi sopivalta ministeriltä tai asiantuntijalta asiaa. Näiden lisäksi heitetään sekaan vielä kasa pelonlietsontauutisointia, josta ensimmäisenä tulee väkisinkin mieleen uutisoinnit sikainfluenssasta. Ja mihinkäs se johti?

Tai jossei muuta keksitä, niin joku kirjoittaa jotain painonhallintaan tai kehopositiivisuuteen liittyen. Kai ne sitten vain kiinnostavat lukijoita, mutta mitä se kertoo suomalaisista (tai ihmisistä yleensäkin)? Että ihmiset eivät ole tyytyväisiä itseensä, koska ympäristön luomat paineet ovat liian kovat? No siinähän meille rakentuikin sopiva aasinsilta kohtaan 5.

5. Monokulttuuri (ei ehkä oikea sana, mutta olkoon. Lue niin ymmärrät)

Kuten mekin IltaSanomien artikkelin perusteella saimme kuulla, ilmeisesti on vain se yksi tietty tapa elää, lisäten ehkä pieniä muuttujia. Jos teet toisin, olet täysi idiootti joka katuu vielä tekojaan syvästi, viimeistään sitten eläkkeellä. Ympärillä olevien ihmisten ja median muovaama muotti on se, johon jokaisen pitää mahtua. Jos ei mahdu, jotain on tehtävä. Olit sitten liian lihava tai hoikka, sinun pitää muuttaa itseäsi. Jos et halua lapsia, olet ”vielä nuori ja tyhmä, mutta kyllä se mieli siitä muuttuu” (tai helvetin itsekäs). Jos et viimeistään viisikymppisenä omista maata, yritystä, autoa tai taloa, on joku vialla ja sinun kannattaisi miettiä vakavasti mikä on elämässäsi mennyt pieleen. Jos et juo viiniä ravintolassa, olet varmastikin raskaana.

Aina vauhkotaan, että elämää pitää elää itseään varten ja päättää itse asioista, tehden ne omalla parhaalla tavalla. Mutta kun joku sen tekee, pitää sitä alkaa kritisoimaan, pilkkaamaan ja kyseenalaistamaan, sen sijaan että keskityttäisiin omaan elämäänsä ja kehuttaisiin toista ihmistä hänen suorituksistaan ja saavutuksistaan toivottaen onnea tulevaan.

Luojan kiitos ettemme maininneet IltaSanomille Hannen olevan vegaani. Voi pojat sitä huutoa kun 99% lukijoista keskittää huomionsa siihen sivuseikkaan ja nousevat barrikaadeille talikoiden ja soihtujen kanssa huutamaan kuinka ”joku pupunruokaa popsiva vihervassari vaahtoaa miten meidän pitäisi elää”. Onneksi jätettiin myös se pois, että Markus myi Bemarinsa ennen Thaimaahan muuttoa. Kommentointi olisi heti ollut tasoa ”SIIS VOI LOL MILLÄ PASKALLA TOI JÄTKÄ AJO KUN AUTONKIN KANSSA LOPPU SUMMA OLI VAAN VIIS TONNIA XD

6. Sää

Tämä tulee luonnollisesti vastaan jokaisen Suomesta muuttaneen vastauksista, kun asia otetaan puheeksi. Niin myös meiltä. Ei ole ikävä loskaa, ei ole ikävä 25m/s puhaltavaa tuulta yhdistettynä -20c pakkaseen. Ei ole ikävä peilijäisiä katuja, maantielle levitettyä suolaa, eikä syksyn pudonneita lehtiä, jotka pysäyttävät jopa raideliikenteen. Ei myöskään tarvitse vaihtaa talvirenkaita ja moottoripyörälläkin voi ajaa ympäri vuoden. On oikein miellyttävää lähteä asunnosta ulos pukemalla päälle vain T-paita ja shortsit + släbärit (yöllä tai sateen jälkeen ehkä jopa pitkähihaisen paidan), eikä kiskoa kauppaan mennessäsi päällesi koko vaatekaapin sisältöä ja katua tätä perille päästyäsi.

PS: Talvella vaateostoksille lähtö on muuten edellämainitusta syystä ehkä eniten perseestä.

7. Alkoholipolitiikka

Suomi on vähän jännä maa siitäkin syystä, että vaikka suomalaiset juovat viinaa aika kiitettävissä määrin, on sille kuitenkin yllättävän paljon rajoitteita. Ei saa ostaa tiettyinä kellonaikoina, et saa ostaa jos mukana on alaikäisiä (tai siltä näyttäviä) ja joudut todistamaan ikäsi mikäli ostat simaa, kotikaljaa tai liköörikarkkeja. Ravintolatkaan eivät saa mainostaa terassillaan juomatarjouksiaan tai pitää KOFFin aurinkovarjoja pöydissään, ettei vain joku alaikäinen (joka ei kuitenkaan saa alkoholia ostaa ikänsä puolesta) ala himoitsemaan maukasta mallasjuomaa. Että niin, onkohan tämä touhu mennyt hieman jo yli?

Kyllä täällä Thaimaassakin osataan rajoittaa alkoholinmyyntiä, sillä sitä voi ostaa kaupasta vain kello 11:00-14:00, sekä 17:00 – 00:00 välisinä aikoina. Tiettyinä juhlapyhinä alkoholinmyynti on täysin kiellettyä, myös ravintoloissa. Tämä tuntuu kuitenkin olevan ainoa alkoholin tarjontaa säätelevä laki, ikärajan lisäksi tietysti. Drinkitkin on tehty välillä suomalaisten kotibileiden tyyliin, eli puolet viinaa ja puolet mehua.

8. Höösäys- ja kieltokulttuuri

Sääntö-Suomi on jo terminäkin päässyt sille tasolle, että sille naureskelee jokainen mediaa ja kansanedustajia myöten. Silti jatkuvasti vastaan tulee entistä älyttömämpiä asioita, mitä maassa nyt ei vaan saa tehdä koska joku on keksinyt asian kieltää ja sitä sitten totellaan orjallisesti ilman minkäänlaista maalaisjärkeä. Pullonpalautuksista saaduista tuloista pitäisi maksaa verot, vanhentuneet elintarvikkeet pitää tarkoituksella tuhota ettei joku vain kerää niitä talteen roskiksesta ja sairastu niitä syödessään, eikä yksityisyrittäjätkään saa työskennellä silloin kuin haluavat, elleivät osta valtiolta poikkeuslupia. Ja jos joku suomalainen alkoholituote voittaa kansainvälisen palkinnon isoilla markkinoilla, ei siitäkään saa kertoa, koska jollain voi alkaa suu napsaamaan. Osa edellämainituista toki saattaa olla jo vanhoja, mutta kyllä näitä uusia nokkeluuksia tulee vastaan silti vähän väliä.

Suomi on muutenkin yksi kieltokylttien luvatuista maista, sillä varsinkin valtionlaitoksissa ja kouluissa seinät ovat lähes tapetoitu täyteen ”ÄLÄ JUOKSE, EI SAA HUUTAA, ODOTA VUOROASI JONOSSA, ÄLÄ SAMMUTA VALOJA, ÄLÄ JÄTÄ VALOJA PÄÄLLE, ÄLÄ TEE SITÄ ÄLÄKÄ TEE TÄTÄ” ja tätä samaa näkee ihan kaikkialla. Eiköhän jokaisen K-Marketin etuovessakin ole jo kyltti, jossa kerrotaan ettei 15-vuotias saa ostaa energiajuomaa tai edes tulla kauppaan arkipäivänä klo 9-15 välisenä aikana koska pitäisi olla koulussa.

”TK:n labrassa Oulussa: n. 25 kylttiä, mm. labran asiointi vain ajanvarauksella, mutta labraan ei voi varata aikaa.” -SääntöSuomi.fi @ Twitter

Säännöt ja lait ovat tietystikin hyvä, sillä jonkinlainen kontrolli tekemisissä on hyvä olla, varsinkin jos vaaranaiheutumisen riski on suuri. Osa näistä on vain liian vanhoja tai niitä tulkitaan miten sattuu, jolloin niistä koituu haittaa jo ihan perinteisessä arkielämässäkin. Jos joulukiireissä touhuava äiti pyytää 15-vuotiasta poikaansa hakemaan kaupasta paketin tulitikkuja kynttilöitä varten, palaa poika kohta kotiin tyhjin käsin ja sanoo ettei myyjä myynyt, koska poika todennäköisesti sytyttää joko vanhemmiltaan varastetun tupakan tai roskakatoksen palamaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole eikä selittely auta, sillä lapsi valehtelee aina.

9. Autolla ajaminen ja sen pysäköinti

Tieliikennelaki kaikissa tarkoituksissaan on varmasti yksi isoimpia ärsykkeitä, mikäli Suomessa meinaa liikkua autolla. Ei saa ohittaa jos on sitä tai tätä, ei saa ohittaa ajamalla ylinopeutta, ei saa ajaa liian hiljaa eikä saa ajaa pykälääkään ylinopeutta. Yhden kilometrinkin ylinopeudesta peltipoliisi nappaa kuvan ja pistää vähintään huomautuksen kotiin. Kun näitä peltipönttöjä vielä ripotellaan yhdelle tielle kymmenisen kappaletta ja tiellä nopeusrajoituksetkin vaihtuvat parin kilometrin välein kuuden- ja kahdeksankympin välissä, joutuu väkisinkin miettimään kumpihan nyt sitten on turvallisempaa. Se, että vaihdellaan nopeutta miten sattuu ja jarrutellaan kameravälähdysten pelossa, vai se että ajaisimme kokoajan tasaista nopeutta? *krhm kutostie*

Toinen asia mikä liittyy tähän (joka on jokseenkin jo muokattu vähän fiksumpaan suuntaan) on pysäköinti. En edes tiedä millaista Suomessa on pysäköidä moottoripyörää, mutta auton kanssa se ei ainakaan ole helppoa. Autoa ei saa pysäköidä edes oman kotipihan vieraspaikalle jouluyöksi, sillä ParkkiPaten kaveri käy aivan satavarmasti lätkäisemässä 80 euron pikavoiton auton ikkunaan neljältä aamuyöstä. Tai jos jätät muuttofirman pakettiauton pariksi minuutiksi kerrostalon alaovelle ilman valvontaa, koska kannat sohvaa asuntoon, on sama kaveri ehtinyt taas käydä lätkäisemässä lapun ikkunaan, vaikka olisikin jouluaatto.

Milloin ja millä tähän edes saa pysäköidä ja kuinka pitkäksi aikaa? Kuva Helsinginuutiset.fi

Mitäpä luulet, kuinka tämä toimii Thaimaassa? Saako auton jättää paikallisen marketin pihaan yöksi parkkiin? Tai saako moottoripyörän pysäköidä tien viereen viideksi tunniksi kun olet rannalla tai ties missä? Kyllä, kyllä saa. Tarvitseeko auton ikkunaan jättää parkkikiekko kun menet kauppaan? Ei, ei tarvitse. Täällä ei ensinnäkään ole parkkikiekkoja ja kaupassakin ihmetellään sen olemassaoloa jos kysyt asiasta. Ja huom, tämä siis perustuu meidän kokemuksiin Samuista ja Chiang Maista. Jos Bangkokissa asia on toisin, ole hyvä ja valaise meitä.

10. Jättimäiset karkki- ja sipsipussit

Tämä vähän kevyempänä ja positiivisena asiana loppuun. Kaiken ei tarvitse olla mitään MEGAFATSO_FAMILYPACK6000-versioita. On varsin mukava ostaa karkki- tai sipsipussi, joka ei ole 350g jättipussi, jonka tällaisten läskien on pakko ahtaa suuhunsa kertaheitolla, saaden sitten aikaan hirveän morkkiksen ja turvotuksen. Suomessa ei ole mitään järkeä ostaa pienempää pussia, koska hinta on kuitenkin sama, tai ainakin hintaero on lähes olematon. Täällä tietysti vaihtoehtoja tai variaatiota voisi olla enemmän, sillä valtaosa kaikista snackseista on höystetty joko kanalla, norilevällä tai merenelävillä.

Tulipahan taas suomalaiseen tyyliin valitettua monestakin asiasta, mutta mieluummin sitä purkaa tänne kuin huutelemalla sosiaalisessa mediassa ties mitä tyhmyyksiä tai kohdistettua omaa pahaa oloaan johonkin tuntemattomaan nettikirjoittajaan tai pikkujulkkikseen.

Millaiset asiat sinua Suomessa ärsyttävät? Jaatko samat ajatukset meidän kanssa, vai tuleeko mieleen jotain muuta?

Ulkomaille muutto, mitä huomioida?

*Postaus sisältää mainoslinkkejä, eli affiliatelinkkejä. Mikäli teet ostoksen käyttämällä postauksessa mainittuja linkkejä, me saamme palvelusta pienen palkkion, mutta se ei vaikuta sinun maksamaasi hintaan.

Palataan ajassa taaksepäin noin puolisen vuotta. Olimme juuri tehneet ehkä jälkikäteen ajateltuna yhden tyhmimmistä päätöksistä, nimittäin muuton Helsingistä Porvooseen. Eipä sitä vielä silloin tiennyt, että asiat muuttuisivat hyvinkin pian ja näinkin radikaalisti. Olimme juuri saaneet kaverit muuttoapuun, tavarat paikoilleen ja hankkineet jopa muutamia uusia huonekaluja ja uudet työtkin olivat jo alkaneet. Eipä ehtinyt kulua kuin parisen kuukautta, jos sitäkään, kun taas oli mentävä. Saimme tiedon että meidät on valittu Thaimaassa sijaitsevaan työpaikkaan ja meidät haluttaisiin sinne niin pian kuin mahdollista.

Päätimme, että kahden kuukauden päästä olemme koneessa, joten jonkinlaista aikataulua kaikille pakollisille asioille piti alkaa rakentelemaan. Mutta mitä ulkomaille muuttaminen oikein vaati? Kuinka siihen piti varautua, mitä piti ilmoittaa millekin taholle ja miten kaikki käytännönjärjestelyt tulisi hoitaa? Nämä kysymykset olivat itsellekin täysin epäselviä, joten eipä muuta kuin netti auki ja selvittämään. Tämä postaus keskittyykin pitkälti siihen, mitä ulkomaille muuttavan suomalaisen tulee tietää, muistaa ja hoitaa. Mikäli suunnitelmissasi on siis mahdollinen maastamuutto, tämä postaus on sinulle.

Asia numero 1: PASSI

Tämä on ehdottomasti tärkein asia mikä sinun tulee tehdä. Uusi passisi, jotta sillä on käyttöikää mahdollisimman pitkälle. Meillä molemmilla oli passi menossa umpeen vuonna 2020, mutta passin uusiminen jo Suomessa on ehdottomasti helpompaa kuin ulkomailla. Moniin maihin passin pitää olla muutenkin vähintään kuusi kuukautta voimassa matkan päättymisen jälkeen, joten huomioi tämä seikka. Uusi siis passisi, mikäli et ole tehnyt sitä viimeisen kahden vuoden aikana, varsinkin jos olet muuttamassa pidemmäksi aikaa. Se ei maksa paljoa ja kun teet sen ajoissa, säästyt monelta murheelta ja vaivannäöltä.

Asia numero 2: Lentoliput

Tämä nyt on varmastikin aika selvä tapaus, mutta liput kannattaa ostaa mahdollisimman pian, kun päätös muutosta on tehty. Itsehän teimme välipysähdyksen Hong Kongissa, ja senkin pelkästään loman kannalta. Kun lähtee pysyvästi ulkomaille, on siinä välissä mahdollista pitää pieni loma jossakin välipysähdyskohteessa. Lentoliput ostimme Momondosta, joka onkin erinomainen sivusto lentolippujen ostoon, sillä sieltä näkee kätevästi eri lentoyhtiöiden hinnat sekä lentoajat. Koska muutimme Thaimaahan, jouduimme ostamaan itsellemme myös liput maasta pois. Tähän kelpaa käytännössä mikä tahansa halvin mahdollinen yksisuuntainen lippu, eikä sen tarvitse olla edes lentolippu. Tämä seikka kannattaa ottaa selville riippuen mihin olet muuttamassa. Näin ei varmastikaan tarvitse EU-alueelle muuttaessa, mutta kaukaisempien kohteiden kanssa tämä on hyvinkin yleistä. Suosittelemme ostamaan lipun, jonka voit tarvittaessa peruuttaa ilman suurempia säätöjä tai kuluja.

Asia numero 3: Mitä tehdä irtaimistolle/omaisuudelle?

Lähes jokaisella meillä on kaapeissa tavaraa, joilla saattaa olla itselleen jotakin tunnearvoa. Sen lisäksi asunnot pitävät usein sisällään paljon ylimääräistä rojua, joita on tullut joskus haalittua jostain syystä. Loput ovatkin sitten niitä huonekaluja ja käyttötavaroita. Mieti, mitä OIKEASTI haluat säilyttää, mitä tarvitset mukaan ja mitä voit hävittää tavalla tai toisella. Onko se kaappiin pölyttymään jäänyt, vuoden 1995 jääkiekon MM-kisojen, t-paita sittenkään kovin tärkeä, vai olisiko siitä jo aika luopua? Entä ne kahvikupit, joita olet pidättäytynyt käyttämästä, koska Ruotsin kuningas saattaisi joskus tulla käymään ja voisit sitten tarjota kahvit uudenkarheista posliinikupeista? Tai ne kaikki elokuvat ja kirjat, jotka olet hyllyyn kerännyt ja kerran ne läpi lukenut/katsonut?

Me teimme sen päätöksen, että myimme kaiken mitä pystyimme. Ainoastaan muutamat henkilökohtaiset tavarat menivät vanhemmille säilöön, kun taas kamerakalusto, kesävaatteet ja tärkein viihde-elektroniikka lähtivät mukaan. Kaikki muu laitettiin Facebook-kirppareille, Huuto.nettiin ja Toriin myyntiin. Sinne lähtivät niin autot, polkupyörät, televisiot, sängyt, astiat ja oikeastaan kaikki muukin mitä irti sai. Valitettavasti kaikkea ei saanut kuitenkaan myytyä tai edes ilmaiseksi annettua (teille rasittaville Facebook-kirppareiden ostoehdokkaille, jotka vain tuhlasitte kaikkien aikaa olemattomilla varauksillanne ja katteettomilla lupauksilla tulla noutamaan tavaroita; voitte vaikka haistaa vattumehut), joten liian suuri osa lähti suoraan roskiin. Porvoossa kun ei tuo kierrätys oikein toimi mistään näkökulmasta, niin autoton ihminen ei vain yksinkertaisesti pysty kuljettamaan vaatteita ja astioita asianmukaiseen kierrätykseen.

Asia numero 4: Ilmoitukset ja irtisanomiset

Tämä nyt on varmaan aika päivänselvä asia, mutta silti se saattaa kaiken muun touhottamisen lomassa unohtua. Toki riippuu myös muuton luonteesta, mutta muuttoilmoitus kannattaa silti tehdä ainakin joillekin tahoille, samalla kun joudut ehkä tiettyjä asioita irtisanomaan. Itse ilmoitimme muutosta niin maistraatille, Kelalle kuin Postillekin, mutta myös puhelinoperaattoreille, pankeille, vakuutusyhtiöille ja kaikille mahdollisille erilaisille palveluille, mitä sitä nyt ihmisellä tuppaa olemaankaan. Muista myös irtisanoa palvelut, joita et ulkomailla tule käyttämään. Näitä saattaa olla yllättävän paljon, sillä esimerkiksi kauppojen bonusjärjestelmiä ei välttämättä muista irtisanoa kun niitä ei sen kummemmin tule ajateltua. Me tosin irtisanoimme nekin. Muista myös irtisanoa vuokrasopimuksesi ajoissa.

Asia numero 5: Rokotukset ja luvat

Ota selvää, tarvitseeko sinun ottaa joitain rokotuksia. Thaimaahan pidemmäksi aikaa matkaavalle suositeltiin perusrokotusten lisäksi myös annokset lavantautiin ja Japanin aivokuumeeseen. Huomioi myös se, että rokotuksissa litrahinnat ovat kohdallaan ja näihin saattaa humpsahtaa sievoinen summa rahaa. Yksi rokotus kun saattaa kustantaa helpostikin toistasataa euroa.

Rokotusten lisäksi kannattaa myös selvittää mitä lupia tai kortteja ulkomailla ehkä tarvitaan. Itse hankimme kansainväliset ajokortit autoliitosta (nämä ovat edullisia, sillä kyseiset läpyskät kustantavat reilun parikymppiä kappale), mutta näiden lisäksi kannatta tutkia mitä kohdemaassasi saattaa tarvita mihinkin asiaan, kuten viisumiasiat. Eurooppaan muuttavien kannattaa hommata ainakin eurooppalainen sairaanhoitokortti. Ota myös huomioon Kelan sosiaaliturvan nykyiset vaatimukset. Mehän näiden piiriin emme enää kuulu.

PS: Jos sinulla on lähiaikoina jotain asiaa lääkäriin, hoida se Suomessa. Uudessa maassa sinulla on niin paljon muutakin asiaa mielessä, kuin mahdolliset lääkärikäynnit, joten tämä on paljon helpompaa hoitaa etukäteen ja vieläpä yleensä halvemmalla ja ainakin omalla äidinkielellä.

Asia numero 6: Lemmikit

Ehkä muuttamisen vaikein asia, tai ainakin meille oli. Mitä tehdä lemmikeille? Ottaako ne mukaan, vai antaako ne uuteen kotiin? Meillä oli molemmilla kaksi kissaa, joten karvapalloille piti siis keksiä jokin ratkaisu. Mietimme asiaa useaan otteeseen, mutta lopputuloksena annoimme kissat ystävillemme uusiin koteihin. Tämä oli varmastikin paras ratkaisu kaikille, sillä pitkien lentomatkojen aiheuttamat stressit olisivat mahdollisesti aiheuttaneet osalle kissoista suuriakin ongelmia ja mikäli jotain olisi tuon takia käynyt, emme olisi mitenkään pystyneet antamaan sitä itsellemme anteeksi. Kaikenlisäksi meillä oli se viikon välipysäkki Hong Kongissa, jolloin kissojen kuljetukseen olisi tullut taas yksi mutka lisää. Mikäli haluat kuitenkin ottaa lemmikkisi mukaan, ota selvää mitä lemmikin maahantuonti vaatii lemmikkipasseineen ja mahdollisine karanteeneineen sekä rokotuksineen.

Asia numero 7: Raha

Älä ole kuin eräs lyhytaikaiseksi jäänyt kollegamme, joka tuli asumaan Thaimaahan, taskussaan 2000 bahtia (hieman vajaa 60 euroa). Rahaa tarvitsee uudessa maassa enemmän kuin alkuun kuvitteleekaan. Sitä menee asumiseen, ruokaan, liikkumiseen, mahdollisiin huonekaluihin ja kodintarpeisiin, nettiyhteyksiin, puhelinliittymiin sekä kaikkiin muihin yllättäviin menoihin. Varsinkin meillä, kun muutimme täysin tyhjään asuntoon ja sinne piti alkaa ostamaan kaikki astioista huonekaluihin ja pesuaineista petivaatteisiin, on sanomattakin selvää että halpaa se ei ole, ellet halua ostaa sitä kaikkein halvinta mahdollista, joka kestää sen kaksi käyttökertaa. (Thaimaan laatu…) Eikä se halpaa ole silloinkaan, kun pyyhkeitä joudut ostamaan jokaisen suihkukerran jälkeen. Älä siis ainakaan sniiduile ihan kaikessa.

Asia numero 8: Majoitus kohteessa

Meillä asia hoitui oikeastaan ilmaan minkäänlaista stressiä ja ongelmaa, kiitos uuden esimiehen. Hän oli hoitanut kaiken valmiiksi, joten meidän ei tarvinnut kuin mennä paikalle ja maksaa ensivuokra ja kirjoittaa sopimus. Kaikille tämä ei ole yhtä helppoa, joten kannattaa etukäteen etsiä jonkinlainen majapaikka ainakin pariksi ensimmäiseksi viikoksi. Aina tämä ei valitettavasti ole niin helppoa kuin haluaisi, sillä välillä joku saattaakin ottaa vuokrarahat etukäteen ja perille päästyäsi tajuat ettei tarjottavaa taloa ole olemassakaan. Kannattaakin miettiä, maksaako vuokran etukäteen ja kenelle, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Asia numero 9: Mitä mukaan?

Madventureksen ohje kuuluu; ”Älä ota messiin liikaa kamaa” ja saman ohjeen annamme mekin. Meillä oli molemmilla Fjällrävenin Kajka-rinkat, joille annamme molemmat isot suositukset. Näihin mahtuu juuri sen verran kamaa mitä tarvitset, vaikka kieltämättä mekin saatoimme pakata vähän ylimääräistä. Kohdemaasta saat kuitenkin ostettua sen mikä puuttumaan jäi ja netin kautta voi tilata nykypäivänä kaiken tarvittavan, jos uudesta kotikaupungista ei jotakin löydy. Tarvitsetko välttämättä talvivaatteita jos muuttokohteena on Kaakkois-Aasia? Onko käyttöä pitkille farkuille tai paksuille huppareille? Mitä elektroniikkaa tarvitset ja toimivatko ne varmasti uudessa maassa erilaisten jännitteiden ja pistokkeiden takia?

Ota myös huomioon lentokoneiden painorajat, sillä vaikka itse jaksaisitkin kantaa viisikymmentä kiloa painavan rinkan selässäsi, niin lentokoneeseen se ei ilman lisäkustannuksia mene. Pakkaa myös matkalaukkusi/rinkkasi ajoissa, jotta näet mahtuuko kaikki haluamasi varmasti mukaan. Ja jos sinulle tulee jonkin asian kohdalla mieleesi kysymys ”Tarvitsenkohan tätä”, on vastaus hyvin suurella todennäköisyydellä että ei, et tarvitse. Kannattaa myös ottaa huomioon se vaihtoehto, että voit myös postittaa tavaraa uuteen kotiisi. Todennäköisesti se tulee myös halvemmaksi, kuin lentoyhtiön ylipainomaksut.

Fjällravenin Kajka-rinkka toimii erinomaisesti pitkille reissuille.

Asia numero 10: Ilmoita läheisillesi

Mutta älä kuitenkaan anna heidän huolien ja palautteiden vaikuttaa päätökseesi. Ystävät pysyvät ystävinä ja tukenasi, vaikkette näkisikään kasvotusten niin usein ja netin kautta pystyy pitämään käytännössä reaaliajassa yhteyttä omaan lähipiiriin ja sukulaisiin. Voitte edelleen keskustella maailman polttavimmista uutisaiheista vaikkapa Skypen välityksellä, vaikka ette fyysisesti enää istukaan saman pöydän ääressä. Elokuvankin katsominen porukassa onnistuu ihan hyvin netin kautta, kunhan yhteydet vain ovat kunnossa.

Lapsen tekemä hyppy tuntemattomaan on usein vanhemmille isompi asia kuin itsellesi ja he saattavat tuoda mielipiteensä ilmi jopa hyvinkin kärkkäästi. Näin kävi myös meille. Älä anna negatiivisten kommenttien kuitenkaan mennä ihosi alle, sillä he varmastikin lopulta tukevat päätöstäsi. Ja jos eivät tue, on se heidän ongelmansa. Ei sinun.

Asia numero 11: Avoin mieli ja positiivisuus

Suomesta muuttaminen jännittää varmasti ja niin sen pitääkin. Stressikyttyräkin kasvaa viimeisen kahden kuukauden aikana kun hoidettavaa on niin paljon, mutta aikaa tuntuu olevan aivan liian vähän. Ei kuitenkaan kannata lähteä perääntymään kun lähtöpäätös on tehty, vaan suosittelemme ainakin kokeilemaan kuinka seikkailussa lopulta käy. On kivempi miettiä tulevaisuudessa miten kävi, kuin miten ehkä olisi voinut käydä. Avoimin mielin kohti uusia kokemuksia, hyvin se menee ja jännitys vain kuuluu asiaan!

Koh Samuin vihreässä ja vehreässä ilmastossa on rentoa ja mukavaa elää ja olla.