Asiat, joita Suomesta kaipaamme

Kun kotimaa jää taakse, joutuu sitä väkisinkin luopumaan joistakin asioista. Kaikkea ei välttämättä osaa arvostaa tai kaivata, kunnes ne otetaan pois. Ulkomailla asuessa ”koti-ikävä” saattaa iskeä monellakin tapaa, eikä pelkästään ihmissuhteiden muodossa. Tavaroita, ruokaa, palveluita… on paljon asioita joita suomalaisena on tottunut saamaan, mutta ulkomailla ollessa, saati asuessa, näistä ei ole mahdollista nauttia. Tämä postaus keskittyy juurikin asioihin, joita olemme Suomesta jääneet kaipaamaan.

Juomakelpoinen hanavesi, jonka lämpötilaan voi vaikuttaa

Suomessa yksi isoimmista eduista, jota liian monessa maassa ei ole, on puhdas vesi. Nimenomaan se vesi, joka tulee hanasta. Tietysti Suomessakin on kaupunkeja ja kotitalouksia, jossa ruostuneiden tai viallisten putkien takia vesi ei välttämättä ole hyvää, mutta valtaosassa maata vesi on kuitenkin juomakelpoista. Täällä Thaimaassa jos juot hanavettä, saat istua pöntöllä ainakin loppuillan ja huonossa tapauksessa vielä seuraavankin, joten lähes jokaisen kauppareissun yhteydessä joutuu ostamaan tukkupaketin vesipulloja. Emme kuitenkaan pese hampaita pullovedellä, vaikka sekin monen mielestä on suotavaa. Olisi ehkä eri asia jos olisi parin viikon lomalla, silloin emme lähtisi ottamaan riskiä. Asuessa voi ihan hyvin pari päivää ripuloidakin, ei se nyt niin päivänpäälle ole. Vielä emme ole mitään vatsapöpöä onnistuneet nappaamaan, mutta eiköhän senkin aika vielä koita.

Olisi myös jees, jos hanasta saisi haalean veden sijasta kuumaa vettä. Auttaisi huomattavasti esimerkiksi tiskaamisessa, kun erikseen ei tarvitsisi keitellä tiskivettä vedenkeittimessä. Onneksi suihkuveden lämpötilaan voi ainakin meidän taloudessa vaikuttaa, kiitos sähkösuihkun.

Kestävät asiat

Tällä ei tarkoiteta pelkästään vaatteita, vaan ihan kaikkea. Thaimaalainen laatu kaiken materiaalin suhteen on täysi vitsi. Ostapa kaupasta housut, laita ne jalkaasi ja tee yksikin väärä liike, niin sinulla on haaroista revenneet housut. Tai osta purkinavaaja ja avaa sillä metallinen säilykepurkki. Eipä muuten onnistu, sillä kyseinen alumiiniavaaja taipuu heti mutkalle kun se koskettaa säilypurkin kantta. Sen jälkeen taivutatkin sen käsissäsi suoraksi ja koitat uudelleen. Neljännen kerran jälkeen heität raivoissasi purkinavaajan roskiin ja avaat säilykepurkin vasaralla ja talttapääruuvimeisselillä, jotka muuten nekin ovat jo jostain kumman syystä ruostuneet, vaikka ovat aina sisätiloissa lämpimässä.

Tuntuukin olevan aivan sama, onko thaimaalainen tuote ollut halpa vaiko kallis, se hajoaa silti aivan liian nopeasti. Hyllyt romahtavat itsekseen, lusikat taipuvat syödessä, muovipussit… no mitä luulet kestävätkö yhtä hyvin kuin suomalaiset Alepa-kassit? Ja niitä syydetään asiakkaille sitä vauhtia, että voi nähdä maapallon tuhoutuvan silmissä. Käytännössä laatu on samaa, kuin heikoimmalla biopussilla, paitsi että nämä pussit eivät maadu.

Kävelykadut

Kuten aiemmassa postauksessa olemme jo kertoneet, täällä ei kävellä mihinkään. Kävelykatuja tulee väkisinkin ikävä, sillä olisi välillä oikein mukava kävellä asfaltoidulla tiellä vaikkapa lähikauppaan ja takaisin, tai kulkea vaikkapa puistoissa, jonne sora-autot eivät pääse. Pikkuhiljaa tännekin on ruvettu rakentamaan jonkunlaista jalkakäytävää, mutta menee todennäköisesti vielä kauan, ennen kuin se kattaa enemmänkin kuin yhden kadunpätkän. Tällä hetkellä täällä ei vain oikein pysty turvallisesti kävelemään mihinkään keskustaa lukuunottamatta ja sielläkin jalkakäytävä on leveydeltään alle metrin ja kunnoltaan kuin katuoja.

Lenkille meneminen on myös vähän epämieluisaa, sillä se tapahtuu autotien reunassa liikenteen seassa. Onneksi on olemassa kuntosalit, vaikka ne eivät ihan sama asia olekaan kuin ulkoilmassa ja vaihtelevassa maastossa juokseminen.

Kahvilakulttuuri

Thaimaalainen kahvilakulttuuri on hyvin erilaista kuin Suomessa, ainakin Koh Samuilla. Täällä kahviloihin ei mennä istumaan ja viettämään aikaa, lukemaan sanomalehtiä (koska sellaisia ei ole), opiskelemaan tai tekemään töitä. Kahviloita tietysti on, mutta ne ovat pääsääntöisesti turistien suosiossa tai nopeaan kahvinryystämiseen tarkoitettuja pikapaikkoja, eivätkä tunnu yhtään samalla tavalla viihtyisiltä kuin eurooppalaiset kahvilat. Kahvikin on mitä on, sillä esimerkiksi Amazon Cafen ”Kylmään soijalatteen” tungettiin varmastikin puoli kuppia sokeria. Sitten on näitä erikoisempia ja nätimpiä taideteoksia, kuten allaoleva ruusulatte, jossa on siis ruusun terälehtiä ripoteltuna pinnalle.

Kierrättäminen

Suomessa kierrättäminen on nyt IN ja se on tietysti myös tosi hyvä juttu. Paperit kierrätetään yhteen paikkaan, muovit toiseen ja lasit kolmanteen jne. Roskat viedään usein yhteen isoon roskakatokseen, josta roskakuski sitten hakee ne pois ja vie kaatopaikalle tai kierrätysasemalle. Tätä on kieltämättä vähän ikävä, sillä täällä ei oikein ole mitään selvää paikkaa, minne roskat tulee viedä. Siispä niitä heitellään vähän sinne ja tänne, josta joku sitten kerää ne joskus pois, ellei joku ehdi tulla polttamaan niitä ennen sitä. Paperiroskaa Thaimaassa ei juurikaan kerry, mutta muovipulloja ja -roskaa senkin edestä. On toki talouksia, jossa kierrätys ja roskienkeruu on järjestetty paremmin, mutta valtaosassa maata homma toimii miten sattuu.

Entäs jos haluat kierrättää vaikkapa kaukosäätimen paristot tai aerosolipullot? No mihinkään S-Marketin pieneen punaiseen laatikkoon niitä et ainakaan voi viedä, joten vaihtoehto on etsiä joku romunkerääjäukko kadulta tai viedä ne itse kaatopaikalle jonnekin. Tai sitten heitetään ne vain muidenkin roskien sekaan, kuten paikallisetkin tekevät. Pientä parannusta onneksi on nähtävissä, sillä muutama hotelli tai ravintola on laittanut heidän lähiympäristöönsä jonkinlaisia pieniä keräyspisteitä esimerkiksi lasille ja metallille.

Terveydenhuolto valtion piikkiin

Tämä etu on Suomessa oikeasti iso asia, jota ei välttämättä tule edes ajatelleeksi ennen kuin siitä luopuu. Jos ja kun ulkomailla asuvaan iskee vaikkapa virtsatulehdus, johon tarvitaan antibiootteja ja hieman tutkimuksia, joutuu sen ihan itse maksamaan omasta pussista. Vakuutukset ovat tietenkin aivan eri asia, mutta minkäänlaisesta Kela-kortista on turha edes haaveilla.

Virtsatulehdus on toki pieni vaiva eikä sen hoito ole kallista, mutta tilanne onkin hieman toinen kun joudut vaikka liikenneonnettomuuteen tai sairastut vakavammin. Jossei vakuutukset ole kunnossa, niin lompakko kyllä kevenee huomattavasti. Kun vielä sairaaloidenkin hinnat vaihtelevat suuresti, voi kolarissa katkennut jalka tulla hyvinkin kalliiksi.

Turvallisuus kotona

Vaikka tämä nyt ei meitä mitenkään ole häirinnyt tai suuremmin vaivannut, on se silti mainitsemisen arvoinen asia. Suomessa yleisesti ottaen on aika turvallista asua, sillä vaikka asuntomurtoja tapahtuu, ovat ne silti aika harvinaisia esimerkiksi isoissa kaupungeissa ja kerrostaloissa. Maaseudut, omakotitaloalueet ja mökit tietysti eri asia, mutta yleisesti ottaen Abloy-lukot, jykevät ovet ja tuplalasit ikkunoissa estävät kutsumattomat vieraat melkoisen hyvin.

Toista se on täällä, jossa ensinnäkin Thaimaan ”Amazonista” voi ostaa tiirikointivälineet maan yleisimpiä ja paskalaatuisimpia lukkoja varten, vaikka lukon saa auki luottokortillakin (kokemusta on, kun jäimme itse talon ulkopuolelle lukon hajottua). Eikä lukkoa edes tarvitse välttämättä avata, sillä esimerkiksi meillä pääovemme on 90% lasia ja muut ovet aukeavat jos niihin kerran potkaisee.

Asuntomurrot eivät onneksi ole kovin yleisiä, emmekä me näytä (tai ole) rikkailta, mutta kyllähän se kieltämättä hieman välillä mietityttää, että mitä jos töistä palatessamme joku onkin vain kävellyt ovesta läpi ja vienyt sen vähäisenkin omaisuuden mikä meillä on. Tästä tulikin mieleen, pitääkin ostaa sieltä ”Amazonista” turvakamera ja sähkölamautin! Todennäköisesti turvakamera kuitenkin putoaa seinästä ja lamautin aiheuttaa käyttäjälle itselleen sydänkohtauksen, mutta sittenpähän sen näkee. Pakko silti ostaa kun vitosella saa!

Karkit ja herkut

Kun ulkomaille muuttaa, alkaa ensimmäisenä väkisinkin kaipaamaan kotimaan herkkuja. Ruisleivät, rahkat, raejuustot, grillimakkarat… Niillä nyt ei meille ole mitään merkitystä. Mutta varsinkin Fazerin makeiset, niitä on ikävä. Vegaanille sopivia karkkeja ja suklaata täällä Thaimaassa ei paljoa ole, joten ne muutamat vaihtoehdot käyvät nopeasti tökkimään. Sipsejähän täältä kyllä löytyy, mutta jos niiden kanssa haluat dippikastiketta, niin ongelmia tulee. Voit toki itse tehdä mausteseoksen, mutta mihin sen laitat? Kermaviiliä ei juurikaan ole, vegaaniversiosta puhumattakaan. Yksi vaihtoehto on tietysti tehdä jonkinlainen mausteseos esimerkiksi jugurttiin, mutta ei se nyt IHAN sama asia ole.

Varsinaisesti ei nyt ole ikävä niitä suomalaisten karkki/sipsipussien kokoja, mutta mainitaan se nyt silti. Täällä sipsipussimerkkien ”Familypack” on 175 grammaa. Suomessa Estrellan ison pussin koko taitaa olla 350 grammaa, joillain merkeillä vielä enemmän. Karkkipussitkin (ne pari joita Haribo on tänne kantanut) ovat pieniä sadan gramman pusseja, joten täysmittaista elokuvaa varten yksi pussi ei oikein riitä.

Hannen vegaanista herkkupersettähän tietysti harmittaa katsoa Facebookin Sipsikaljavegaani-ryhmästä kaikkia uutuuksia, joita kauppojen hyllyille jatkuvasti tuodaan ja joista täällä voi vain haaveilla. Uutuutena vaikkapa Jymyn Tuplasuklaa-jäätelö. Eipä ole muuten täällä jäätelövalikoimatkaan kovin kummoiset ja kun yksi 7 Elevenissä myytävistä jäätelöistä on maultaan ”Karviainen chilisuolakastikkeella”, antaa se jo vähän osviittaa niistä muistakin makuelämyksistä.

PS: Fazer plz, sponsor us!

2 ajatusta artikkelista “Asiat, joita Suomesta kaipaamme

  1. Katriina Räty

    Joo mutta siellä on hedelmiä! Ihania, kypsiä taatusti tuoreita hedelmiä kuten kuvakin osoittaa! Mutta joo ymmärrän kyllä makean nälän, ja kaikkea kaipaa aina silloin kun sitä ei ole 🙂

    Tykkää

    Vastaa
    1. hopintomyboots Kirjoittaja

      Se on kyllä totta, varsinkin mangot täällä päin on ihan parhaita!
      Mutta joo, jos tekee mieli ihan normaalia karkkia, niin sitä täältä ei oikein ole saatavilla.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s