Pidennetty viikonloppu, kaupunkiloma edessä ja suuntana Unkarin pääkaupunki Budapest. Onhan tätäkin reissua taas odotettu. Mutta mitä tehdä ja nähdä Budapestissa? Missä yöpyä ja mitkä olivat meidän kokemuksemme tästä lähes parin miljoonan ihmisen asuttamasta pääkaupungista? Ruokailusta tulee sitten erillinen postaus vähän myöhemmin ja tuttuun tapaan vegaanin silmin, joten tässä postauksessa emme vielä kovin tarkasti käy läpi eri ruokapaikkoja.
Matka Lappiin peruuntui, siispä matkakohteeksi Budapest
Heinäkuussa kerroimme, että olemme lähdössä jälleen blogin alkulähteelle, Ylläkselle. Tässähän sitten kävi niin, että koko homma peruuntui erinäisistä syistä, emmekä siis päässeetkään matkalle Lappiin. Jotenkin tämä puuttuva palanen piti tietysti korvata, joten parin vaihtoehtopähkäilyn jälkeen ostimme lentoliput Budapestiin, Unkarin pääkaupunkiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut Ateena, mutta nyt tikka osui Budiksen kohdalle.
Meistä Markus on itseasiassa käynyt aiemmin Budapestissa, mutta siitä on jo kymmenen vuotta aikaa. Tuolloin hän oli kaverinsa kanssa interrailaamassa ja valtaosan ajasta varmaan humalassakin, joten muistoja ei hirveästi House of Terrorin ja Holocaust Memorial Centren lisäksi ole. Spoileri tässä vaiheessa; näissä emme käyneet tämän reissun aikana. Mikäli nämä kuitenkin kiinnostavat, voi House of Terroriin tutustua Unelmatripin blogissa ja Holocaust Memorial Centreen vaikkapa muistokeskuksen omilla kotisivuilla.
Koska me emme ole minkäänlaisia historoitsijoita, emme ala kertomaan Budapestin historiasta tai kulttuurista sen enempää. Mikäli kiinnostaa kuinka kaupunki on syntynyt, millaisia taisteluita siellä on käyty ja mitä esimerkiksi Unkarin Kansannousu tarkoittaa, kannattaa tämän postauksen jälkeen siirtyä tänne. Historiaa kaupungilla nimittäin riittää. Sanotaan myös sen verran, että me emme maksaneet yhdestäkään nähtävyysvierailusta mitään, mitä tässä postauksessa käymme läpi. Kaikki on siis mahdollista kokea ilman lisämaksuja.
Viikonloppu Budapestissa – Yöpyminen Budan vai Pestin puolella?
Emme tällä kertaa yöpyneet hotellissa, vaan otimme majapaikan Budan puolella sijaitsevasta Airbnb-kämpästä. Sijainti asunnolla oli samaan aikaan hyvä, sekä huono. Hyvä sen takia, että halusimme yöpyä nimenomaan Budan puolella, koska se on rauhallisempi ja vähemmän turistien täyttämä. Kämppä myös oli ehkä 200 metrin päässä Kalastajanlinnakkeesta, joten sinne pystyi helposti kävelemään viidessä minuutissa. Huono puoli sijainnissa taas oli, että Budapestin Ketjusilta (yksi isoista silloista, joka halkoo Tonavan, joka taas halkoo kaupungin) oli juuri sopivasti remontissa. Sen sijaan että olisimme voineet kävellä vain suoraa tietä Budan puolelta Pestin puolelle, jouduimme nyt kiertämään aikamoisen matkan. Olisimme voineet toki myös ottaa jonkun kulkuneuvonkin tähän, mutta mieluummin jyyräilemme, säästämme rahaa (nähtävästi ihan väärissä asioissa) ja kävelemme. Ja sitten valitamme kipeitä jalkoja. Jos olisimme olleet kaupungissa pidempään, olisimme varmasti ottaneet jonkunlaisen julkisen liikenteen kortin käyttöömme.
Asunto oli juuri sitä, mitä Airbnb-ilmoituksen kuvat antavat ymmärtää. Sopivan tilava kahdelle, hyvin varustetulla keittiöllä, omalla pyykinpesukoneella (sekä myös tiskikoneella), todella nopealla nettiyhteydellä ja upealla sadesuihkulla. Suihku oli itseasiassa niin hieno ja moderni, että piti oikein miettiä kuinka sitä käytetään. Erilaisia vipujakin oli viisi, joita vääntelemällä vettä sai tulemaan niin katosta kuin seinistäkin usealla erilaisella tavalla. Aikamoinen spa-kokemus, tuommoisen kun saisi omaankin kotiin!
Jos mietit kummalla puolella Budapestia yöpyminen kannattaa; rauhallisella lännen puolella Budassa vai idässä Pestin puolella, jossa on kauppoja, yliopistoja ja kaupunkia, niin sehän riippuu ihan siitä mitä haet. Jos haluat, että sinulla on välitön pääsy baareihin, ravintoloihin ja kauppoihin ja tykkäät että ympärilläsi on vilinää, niin Pest. Jos haluat paremman näköalan, enemmän rauhallisuutta ja vähän enemmän paikallisuutta, niin Buda. Budan puolella on myös ehkä ne tunnetuimmat nähtävyydet.
Meille Buda osoittautui kaikinpuolin erittäin hyväksi ratkaisuksi. Tämä todettiin viimeistään siinä vaiheessa, kun käytiin pyörähtämässä Pestin ostoskaduilla.
Ilmaisia nähtävyyksiä Budapestissa
Ensimmäinen päivä meillä meni aikalailla vaan kävellessä, koska olimme reissanneet sen verran pitkään ja heränneet aikaisin. Saavuimme Unkariin mukavasti kolmen maissa, jonka jälkeen heitimme vain tavarat asunnolle, teimme pikaskannauksen lähellä olevista paikoista ja lähdimme kulkemaan. Lähinnä vain kävelimme “tois puol jokkee” ja kävimme syömässä Hummusbarissa, jonka jälkeen seurasimme ympärillä kuhisevaa kaupunkia hienoine urheiluautoineen, sähköskoottereilla poukkoilevine teineineen ja ohikiitävine fillareineen. Asunnolle palatessamme ihastelimme vielä valtavaa Unkarin Parlamenttitaloa, johon oli sytytetty valot illan hämärtyessä. Tuo kyseinen pytinki on muuten aikamoinen näky; se on oikeasti aivan valtava ja näkyy upeasti Tonavan toisellekin puolelle. Onhan se kuitenkin melkein 100 metriä korkea, reilut sata metriä leveä ja yli 250 metriä pitkä.
Kävelimme takaisin asunnolle vielä Sparin huoltoaseman kautta (koska kaupat näyttivät olevan jo kiinni), josta nappasimme hieman aamiaistarpeita sekä pullon valkkaria. Pitkän päivän kunniaksi piti vähän rentoutuakin, joten kämpillä sitten Youtubesta satunnaiset videot pyörimään ja pullo auki. Piakkoinhan siinä jo uni tulikin, oltiinhan kuitenkin lähdetty ajamaan aikaisin aamuyöstä Helsinki-Vantaalle parin tunnin iltaunilla. On kyllä suht perseestä asua pääkaupungin ulkopuolella, kun aina reissuihin lähtiessä joutuu nukkumaan huonosti ja matkustamaan ensin lentokentälle, ennen kuin pääsee edes lentoon. Taas yksi syy muuttaa takaisin Helsinkiin (tai ainakin johonkin pääkaupunkiin).
Kun aamiaiset oli syöty, oli aika lähteä jälleen kulkemaan! Suunnaksi otimme Parlamenttitalon edustalla olevat pronssikengät, jotka ovat rakennettu toisen maailmansodan juutalaisvainojen uhrien muistoksi. Tämä 40 metriä pitkä, kuudestakymmenestä erilaisesta kenkäparista muodostuva asetelma, on yksi Budapestin suosituimmista nähtävyyksistä ja onkin ehdottomasti vierailun arvoinen kohde siinä missä edellämainittu House Of Terrorkin.
Kenkäparit kuvastavat tuhansia toisen maailmansodan ajan juutalaisvainojen uhreja, joita käskettiin riisumaan kengät jalastaan ja menemään seisomaan Tonavan rannalle, jonka jälkeen heidän ammuttiin fasistisen Nuoliristi-puolueen toimesta. Kengät otettiin talteen, koska ne olivat ihmishenkiä arvokkaampia.
Täällä muistomerkillä vierailivat niin turistit, kuin paikallisetkin ja valtaosa ymmärsi käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla, kunnioittaen tapahtunutta. Mutta aina löytyy ne muutamat idiootit, jotka ottavat iloisia hymyselfieitä ja kaverikuvia kenkien vierellä selfietikut käsissään. Niin löytyi tälläkin kertaa. Ei näin.
Matka jatkui tästä kohti Pyhän Tapanin kirkkoa, mutta matkaevästä piti käydä ensin hakemassa Best Bagel Basilicasta. Kylläisinä jaksoi taas talsia, mutta onneksi Pyhän Tapanin kirkko olikin ihan vieressä. Kirkko on yksi Budapestin korkeimmista rakennuksista ja olihan se kieltämättä aikamoinen näky. Emme ole Milanon Tuomiokirkkoa nähneet, mutta veikkaus on, että jos se on vielä isompi kuin Budapestin kirkko, niin kokoa kyllä piisaa. On jopa hieman koomisen näköistä, kun tuollainen valtavan kokoinen rakennelma on keskellä isoa toria, jota reunustaa erilaiset baarit, kahvilat ja matalat toimistorakennukset.
Sisälle asti emme menneet, koska ei vain kiinnostanut. Kirkkoja on muutenkin ihan kiva katsoa ulkopuolelta, harvemmin noissa tulee sisällä käytyä. Syynä ehkä se, että näin ateistina tulee aina vähän sellainen paikkaankuulumaton olo. Tuntuu muutenkin vähän hassulta maksaa sisäänpääsystä kirkkoon, joka on olevinaan Jumalan huone ja jonne jokaisella pitäisi olla vapaa pääsy?
Parasta ulkomailla – ruokakaupassa käynti
Kämpille palatessamme kävelimme vielä kaupan kautta, koska yllättäen ne huoltsikalta ostetut leivänkäntyt eivät tulisi kuitenkaan riittämään koko reissun ajaksi, emmekä halua joka aamu käydä kahvilassa tai ravintolassa syömässä aamupalaa. Siispä menimme isoon Spariin, joka oli kai rakennettu jonnekin vanhaan teollisuushalliin tai raitiovaunuvarikolle. Mielenkiintoisen näköinen paikka, koska sisällä oli edelleen ne sata vuotta vanhat metallipylväät pitämässä taloa pystyssä.
Sparissa pyöriessämme tuli jälleen todella vahvasti mieleen se fiilis, kun menimme Kroatiassa ruokakauppaan. Kieltä emme ymmärrä lainkaan, joten ei mitään hajua mitä mikäkin ruokapakkaus sisältää. Ja se kauppareissun loppuvastus tuli vastaan siinä vaiheessa, kun menimme punnitsemaan hedelmiä vaa’alle. Koneessa luki “meg a termek merlek kodjat” ja jotain nappia tai numeroa piti painaa, jotta banaaneihin sai tulostettua oikeat laput. Jos jokin olisi mennyt pieleen, olisimme päätyneet hyvin kiusalliseen tilanteeseen kassalla. Kaikesta kuumotuksesta huolimatta, tuo on juuri se yksi hienoimmista asioista ulkomailla ollessa; ihan perinteinen kauppareissu. Hyllyistä löytyy vaikka mitä jännää ja mukaan haluaisi ostaa kaiken, ihan vaan jotta voi sitten testailla miltä mikäkin herkku maistuu.
Kalastajanlinnake ja Budan linna
Kauppareissun jälkeen pyörähdimme viemässä ostokset asunnolle, jonka jälkeen lähdimmekin vieressä sijaitsevaan Kalastajanlinnakkeeseen, eli Fisherman’s Bastioniin. Alueelle pääsi pyörimään ihan ilmaiseksi, mutta ilmeisesti korkeimmille tasanteille pääsy vaati rahaa. Vilkaisimme hieman yläpuolellamme olevia tasanteita ja totesimme, että siellä on jo noin 800 turistia, joten emmeköhän me pärjää tässä viisi metriä alempanakin. Kalastajanlinnakkeen yhteydessä on myös kaksi isoa nähtävyyttä, joista jälkimmäistä tuntuu löytyvän kaikista hämärimmistäkin paikoista; Matiaksenkirkko sekä Starbucks. Onkohan Kiinan muurillakin Starbucks? Edit: Ei vitt.. onhan siellä.
Kalastajanlinnake oli kieltämättä aika siisti paikka. Näkymät olivat upeat ja linnake on arkkitehtuurilliselta tyyliltäänkin hieno. Jos Budapestissa käyt, on tämä ehdottomasti vierailun arvoinen kohde. Eipä tuolla nyt hirveästi varsinaista tekemistä ole, mutta käy nyt vaikka nappaamassa frappuccino ja ota parit valokuvat muistoksi.
Nälkä alkoikin taas kurnia, joten oli aika käydä syömässä ja sen jälkeen miettiä jotain iltaohjelmaa. Ruokapaikaksi valikoitui lähellä oleva Édeni Vegán, jossa sai kyllä vatsan täyteen. Kotiruokaa, mutta veganisoituna. Jälkiruoaksi menimme ottamaan Habibi Variin kunnon oluet, Shisha-piipulla ryyditettynä. Omenaminttu-mausteinen shishapiippu maksoi 2500 Unkarin forinttia ja oluet 800 forinttia. Eli kaljat pari euroa kipale ja piippu vitosen, mikä oli kai ihan Budapestin perushinnastoa. Paikka nyt ei sinänsä ollut sisältä kovin kummoinen ja palvelukin vähän niin ja näin, mutta emmepä me nyt mitään hienostopalvelua lähteneet hakemaankaan, vaan sitä piippua ja olutta. Terassi oli varsin tilava ja mukava ja siinä saikin istuskella rauhassa, taisi siinä pari pientä seuruetta meidän lisäksi hengailla. Myös sijainti oli hyvä, koska tästä oli ehkä 50 metriä matkaa meidän asunnollemme.
Viimeisenä päivänä suuntasimmekin Budan linnalle, vaikkakin vahingossa. Tarkoitus oli itseasiassa mennä syömään vegaanista kurtoskalacsia (joka on semmoinen putkimainen pulla/leivos, joka kuorrutetaan valinnan mukaan millä nyt haluaakaan). Sinne kävellessä näimme kuitenkin sisäänkäynnin, jonka luulimme olevan jonkinlainen puisto / puutarha, jossa ajattelimme matkan varrella pyörähtää. Vaan kappas vain, päädyimmekin sitten suoraan Budan linnalle, vaikkakin vähän eri reittiä kuin olisi ehkä tarkoitus. No, kävihän tämäkin, kun mietimme muutenkin että olisi kiva käydä myöhemmin katsomassa, millainen paikka on kyseessä.
Budan linna on itseasiassa rakennettu jo joskus 1200-luvun aikana, mutta sitemmin tuhoutunut ja rakennettu aina uudelleen eri hallitsijoiden toimesta. Edellisen kerran linna tuhottiin toisen maailmansodan aikana, mutta rakennettiin kuitenkin taas uudelleen. Vuosisatojen varrella linna on siis näyttänyt aina erilaiselta, mutta pohja on kai kuitenkin pysynyt suunnilleen samana. Kuten sanottua; me emme ole historiantuntijoita, joten kannattaa tarkistaa faktat muualta. Meidän väitteet pohjautuu aikalailla Wikipediaan, eikä aina siihenkään.
Linna oli kuitenkin hienon näköinen ja massiivisen kokoinen, vaikka toki pientä rappaumaa näkyi siellä ja täällä. Etuoven vierellä oli myös erilaisia julisteita siitä, miltä mikäkin osa on näyttänyt esimerkiksi toisen maailmansodan aikaan ja miltä sama kohta näyttää nyt. On se perhana kun joillain on aina tarve tuhota kaikki, mikä ei omaa silmää tai ideologiaa miellytä ja sama toistuu aikakaudesta toiseen. Aina yksi hajottaa ja toinen korjaa.
Kun linnaan oli tutustuttu, jatkoimme matkaamme sinne minne meidän piti alunperinkin mennä; maistelemaan niitä kurtoskalacseja. Mutta paikka minne meidän oli tarkoitus mennä, olikin kiinni. Onni kuitenkin onnettomuudessa, sillä vieressä oli Veganlove, joka oli auki. Täältä sai ostettua hodarit ja burgerit ja jatkettua sitten taas matkaa, tällä kertaa kohti Pestin puolta, jossa olikin seuraava kohteemme; kauppahalli.
Olimme kuulleet kauppahallista paljon kaikenlaista; siellä olisi kuulemma useita erilaisia kahviloita ja ruokapaikkoja, sekä maustekauppiaita ja mitä nyt kauppahalleista yleensäkin löytyy. Meille tämä oli kyllä aikamoinen pettymys. Lihamyyjää, maustemyyjää ja matkamuistomyyjää kyllä löytyi, mutta siinä se aikalailla olikin. Yläkerrasta taisi löytyä kolme “ravintolaa”, jotka myivät unkarilaista perinneruokaa. Näistä jokainen oli aivan turvoksissa ja jonoakin parikymmentä metriä per koju, joten jäipä väliin. Yritimme kyllä vähän tiirailla hinnastoa ja valikoimaa, mutta sellaisia ei ollut näkyvillä. Ruokailijoiden annoksia kun siinä pöydissä vilkaisi, niin tuskinpa täältä mitään vegaanista vaihtoehtoa olisi löytynyt vaikka kuinka olisi jonottanut. Siispä jatkoimme matkaa.
Loppupäivä meillä meni aikalailla kahviloita ja baareja läpi käydessä ja löytyipähän ne kurtoskalacsitkin sitten lopulta. Illalla olimme jo aivan loppu, joten päädyimme vain tallustamaan väsyneinä takaisin kämpille, jonne tilasimme Woltilla ruoat. Emme siis tehneet kuten usein on tapana, että kävisimme viimeisenä iltana syömässä jossain vähän paremmassa ravintolassa. Ehkä vähän pidemällä reissulla, mutta nyt olimme kuitenkin Budapestissa vain kolme päivää. Juuri sen verran, että ehti nähdä vain pintaraapaisun koko kaupungista. Meillä toki meni aika paljon aikaa siihen, että kävelimme kaikkialle. Moni muu olisi ottanut metron, bussin tai sporan. Me nyt tykkäämme kävellä silloin kun voi, koska kotona tulee istuttua ihan tarpeeksi. Kun voi kävellä niin sitten kävellään senkin edestä.
Lentokentälle sentään mentiin Boltilla, joka on Euroopassa käytettävä taksipalvelu. Toimii siis ihan tismalleen kuten Uber, joten näet etukäteen hinnan ja maksu tapahtuu sovelluksen kautta. Turvallista, nopeaa, helppoa. Unohda taksikusetukset ja maksun kanssa puljaaminen ja käytä nykypäivän mahdollisuuksia.
Riittääkö kolme päivää Budapestissa?
Jos Budapestiin on menossa vain pidennetyksi viikonlopuksi ja haluaa nähdä mahdollisimman paljon, niin kyllä siinä kiire tulee. Me kävimme nähtävyyksillä lähinnä vain pyörähtämässä, emmekä menneet esimerkiksi minnekään sisälle, saati ottaneet mitään turistikierroksia. Emme käyneet kylpylöissä (koska jalkasilsan saa Serenastakin), emme Budan labyrinteissa, jokiristeilyillä, missään museossa, juutalaiskorttelissa, Sankarien aukiolla, Vajdahunyadin linnalla… Onhan noita paikkoja. Oikeastaan pyörimme hyvin pienellä alueella muutenkin, joten tekemistä ja nähtävää varmasti riittäisi. Yöelämän skippasimme käytännössä kokonaan, joten yökerhoja ja ties mitä bailupaikkoja varmasti löytyy vaikka kuinka paljon.
Vastaus kysymykseen “Riittääkö kolme päivää Budapestissa” on siis vähän kaksijakoinen. Riittää, mutta ehdit näkemään kyllä hyvin vähän ja vain pintaraapaisun siitä, mitä kaupungilla on tarjota. Meillä tämä kolme päivää oli todella hektistä. Jos siis meinaat kolme päivää vain katsella ympärillesi, syödä ja juoda hyvin ja käydä ehkäpä ostoksillakin, voi nähtävyydet kyllä skipata aika huolella. Kannattaa siis varata enemmän aikaa, sillä viikkokin on jo varmasti parempi. Näin ei tarvitse kaikkea tehdä kerralla ja käydä uupuneena nukkumaan.
Budapest matkakokemuksena
Meille Budapest oli tämän vierailun perusteella “ihan kiva”, mutta ei mitenkään erityinen. Historiaa ja kulttuuria toki löytyy ja ruokapaikkojakin on kuten pääkaupungeissa aina, mutta samaan aikaan kaupunki on todella laaja ja väkeä riittää. Jos nyt erityisesti pitäisi jotain negatiivista sanoa, niin isoin miinus oli palvelukulttuuri. Tai oikeastaan sen puute, koska sitä ei vain tunnu olevan. Ravintolaan kun menit, niin sinut saatettiin ignoorata kokonaan tai sitten tarjoiltiin ruoat ja juomat vain äkkiä pöytään ja sen jälkeen häivyttiin. Ei hymyä, ei “ole hyvä”-sanoja, ei mitään. Varsinkin nuoremmilla työntekijöillä ei ollut minkäänlaista palvelualttiutta, ketään ei vain tuntunut kiinnostavan.
Jos itävaltalaisia sanotaan tylyiksi ja niukkasanaisiksi, niin unkarilaiset ainakin meidän kokemuksen perusteella tuntuvat olevan ihan seuraavalla tasolla. Meillä ei tosin ole mitään kokemusta itävaltalaisten tylyydestä, sillä me olemme aina saaneet siellä hyvää palvelua ja hymyilyä. Budapestissa ei ollut yhtä tai kahta kertaa, kun sinut istutetaan pöytään sanoilla “What do you want?” jonka jälkeen unohdetaan. Pari kertaa lähdimme pois sanomatta mitään, kun olimme ensin vain istuneet vartin odottamassa esimerkiksi ruokalistaa.
Budapestissa riittää kyllä koettavaa ja nähtävää, mutta vaikea sanoa tuleeko mentyä enää uudelleen. Parikymppinen Markus viihtyi silloin aikanaan hyvin kun sai vitosella pizzan ja kaljan, mutta nyt kolmekymppisenä haluaa jo vähän enemmän. Ja sitä saa kyllä muualtakin. Ehkä Unkariin tulee vielä mentyä, mutta Budapest saattaa jäädä väliin. Mitään selkeää syytä ei oikeastaan ole mikä kaupungissa tökki, mutta joku siinä nyt vain hankasi vastaan. Olimmeko sitten liian vähän aikaa liian isossa kaupungissa, joten väsymys vaihtui vitutukseksi ja vitutus sisäiseksi kiukutteluksi? Todennäköisesti.
Mieti jos olisimme kirjoittaneet tämän postauksen ensimmäisen illan aikana väsyneenä ja nälkäkiukkuisena?
Oletko itse käynyt Budapestissa? Mitä oli omat fiilikset, jaoitko samoja ajatuksia kuin me vai oletko aivan eri mieltä?
PS: Jos ei muuten ole matkavakuutusta vielä reissuille, niin kannattaa ehdottomasti tutustua SafetyWingiin! Kyseessä on varsinkin pitkäaikaiseen matkusteluun sopiva terveysvakuutus, joka on helppo katkaista ja ottaa käyttöön milloin tahansa. Ja mikä parasta; se vielä maksetaan kuukausi kerrallaan! Postaukseen aiheesta voit tutustua täällä.
Kommentoi