Pari viikkoa elämää Wienissä on takana ja täytyy sanoa, että Thaimaassa vietetty aika tuntuu jotenkin todella kaukaiselta. Parhaiten fiilistä voisi kuvailla kuin unena, josta muistaa aamulla vain rippeet. Nyt kun Itävaltaan on niin hyvin osannut kotiutua, tuntuu tällä hetkellä että kaipaisi oikeasti pysyvää kotia. Tunne, joka ei ollut edes Suomessa asuessa läsnä, ei ainakaan sen jälkeen kun muutimme pois Helsingistä.
Missä se pysyvä koti sitten onkaan, sitä emme vielä tiedä. Moni kivi on vielä kääntämättä ja vaikka tällä hetkellä haluaisimmekin jäädä pidemmäksi ajaksi Itävaltaan, emme juurikaan usko sen olevan mahdollista. Todennäköisesti käymme ottamassa vähän vauhtia muualta ja katsomme minkälainen tilanne on vaikkapa vuoden jälkeen, mikäli koronasta johtuva taloustilanne vähän taantuu. Tällä hetkellä seuraava kohde on kyllä tiedossa, mutta siitä lisää myöhemmin. Suomi se ei ainakaan ole.
Tutustuminen Wieniin
Viime aikoina olemme jatkaneet tuttua linjaa ja pyörineet katselemassa Wienin nähtävyyksiä vapaapäivinä. Tutuiksi on tullut niin syksyinen Augarten kuin Hawelka-kahvilan mukava tunnelmakin. Wienissä on muutenkin kiva käydä läpi erilaisia kahviloita, sillä jokainen vie asiakkaan vähintään 50 vuotta ajassa taaksepäin. Täältähän löytyy myös suomalaisomisteinen Cafe Ihana, josta saa korvapuusteja, lohileipiä ja riisipiirakoita, mutta ei kuitenkaan vegaanisena versiona. Ihanassa emme ole kuitenkaan käyneet.
Wienin hintataso
Kuinka kallista Wienissä on? Vastaus on simppeli: lähes yhtä kallista kuin Helsingissäkin, ainakin marketissa käydessä. Rahaa palaa about saman verran, mutta saat ehkä hieman enemmän tavaraa ostoskärryysi. Alkoholi Itävallassa on tietysti Suomea halvempaa, sillä punaviinipullon saa halvimmillaan 1,69 eurolla. Sen laatu ei ehkä päätä huimaa, mutta halvimpien viinien maistelijat eivät tunnetustikaan ole mitään viinihifistelijöitä. Ja koska mehän emme ymmärrä viineistä yhtään mitään, kelpaavat tämmöiset aivan hyvin meille. Markushan tuli tänne sillä mielellä että ruokajuomaksi on parempi aina olla viiniä kun siihen on kerrankin varaa. Nyt kun noita kellertäviä silmiä katsoo, niin hyvin näyttää maistuneen. Oluesta vielä sen verran, että puolen litran tölkin Wienin omaa Ottakringer-olutta saa eurolla.
Ravintolakäynneissä sen sijaan säästää pitkän pennin verrattuna Helsinkiin, sillä esimerkiksi Wieninleikkeen saa ostettua itselleen suunnilleen 12 euron hintaan. Eikä kyseessä ole edes mikään ABC-huoltoaseman ravintolalinjasto, vaan ihan oikea ravintola. Pizzat maksavat seitsemän ja kymmenen euron välillä, ellei mene Pizzeria Mafiosiin ja osta vitosella koko pöydän kokoista lättyä, joka on laadullisestikin keskitasoa huomattavasti parempi.
Baarireissua Wienissä voisi verrata halpaan Kallio-kierrokseen. Kun seinästä nostaa kaksikymppisen, saa sillä neljästä viiteen juomaa ja rahaa jää vielä Döner-rullankin viemiseksi kotiin. Baarit ovat täällä muutenkin tunnelmallisia ja mukavia. Toisaalta on myös kiva kun emme oikeastaan erotu massasta, vaan oletuksena kaikki tulevat puhumaan meille saksaa. Koska meidän saksankielentaito on kuitenkin lähes esikoululaisen tasolla, kääntyy keskustelu aika nopeasti englanniksi. Lukeminen ja oluen tilaaminen meiltä kyllä onnistuu, mutta jos baarimikko päättääkin kysyä “Zahlen Sie mit Karte oder Bargeld?” ja vastaat hymyillen “ja”, on tässä vaiheessa baarimikon kasvoille piirtynyt tonnin seteli.
Kävimme lauantaina Citymarketin kaltaisessa Intersparissa ostamassa kolmen päivän ruokaostokset, koska täällä on sunnuntaisin kaupat kiinni ja maanantainakin sattuu olemaan itsenäisyyspäivä. Ostoskärryllinen ruokatarpeita kolmeen erilaiseen ruokalajiin sisältäen kaikki muut ostokset ja kaksi viinipulloa tyhjensivät pankkitiliä 57 euron edestä. On vaikea sanoa paljonko ostokset olisivat maksaneet Helsingissä, mutta veikkaisimme hintatason olevan aika samaa luokkaa, paitsi että viinit nyt nostaisivat hintaa lähes kahdellakympillä ylöspäin, (ja normaalista ruokakaupastahan niitä ei edes saisi.) Thaimaasta nyt puhumattakaan, siellä tämä määrä vastaavanlaisia aineksia ja herkkuja olisi maksanut varmaan tuplahinnan, sillä jo pelkästään aamiaistarvikkeisiin juustoineen ja leipineen, sekä kahvimaitoineen ja hedelmineen sai upotettua kevyesti 20 euroa.
Bloggaamisesta ammatti
Kerroimme muutama kuukausi sitten miksi me oikeastaan kirjoitamme blogia ja mitä sillä olisi haaveena saavuttaa. Kerroimme kuinka haaveena olisi olla ammattibloggaaja tai ainakin kirjoittaa ammatiksemme. Tällä hetkellä tuo haave on saanut ehkä jonkinlaisen askeleen eteenpäin, sillä olemme päässeet tarjoamaan osaamistamme hakukoneoptimoinnin ja sisällöntuotannon saralla myös muillekin ja saaneet tästä jopa pientä korvaustakin. Nyt vain sormet ristiin, että vastaavanlaisia töitä tulee jatkossa enemmänkin ja pääsemme tekemään sitä mitä selvästikin osaamme ja haluamme. Suunta on ainakin eteenpäin, vaikka tällaiset asiat eivät sormia napsauttamalla tapahdu.
Säikähtää ei kuitenkaan pidä. Sen sijaan että blogistamme tulisi jonkinlainen mainoskanava muiden tuotteille erilaisin kaupallisin yhteistöin ja tuotearvosteluin, tarjoamme osaamistamme ja palveluitamme blogin ulkopuolella heidän omille sivuilleen. Toki tuotearvosteluja ja yhteistöitä tulee (toivottavasti) jatkossakin, mutta nämä yhteistyöt ovat tarkkaan valittuja ja sellaisia, joiden takana voimme itse seisoa. Emme myöskään halua täyttää blogiamme Google Adseilla, joten niitä ei jatkossakaan tule näkymään. Meidän blogia voi siis huoletta selata ilman AdBlockereita, sillä sivustolla näkyy ainoastaan itse luomamme yhteistyömainokset ja nekin vain sivu/alabannerissa. Ellei nyt joku tarjoa kymppitonnia kuussa siitä, että saa pitää MeNaiset-lehden mainosta yläbannerissa koko ikkunan kokoisena.
Edit 14.1.2023: Tuo ylempi kappale onkin nykyään hieman muuttunut, koska syyt. Jos et halua katsella mainoksia, asenna ihmeessä mainoksenestolisäosa selaimeesi. Toki kiva jos jatkat mainosten katselua, koska se taas tukee meidän ja tämän blogin toimintaa. Kiitos kun tuet, kiitos kun luet.
Tällä viikolla meillä onkin hieman ohjelmaa uusiin työkuvioihin ja myös kissoihin liittyen. Raukat joutuvat jälleen eläinlääkäriin. Mutta siitä lisää myöhemmin.
Vierailuamme Itävallan Wienissä voi muuten seurata Instagramin, sekä Facebookin puolella!
Kommentoi