Sawadee ka ja terveisiä saarelta nimeltä Koh Samui!
On taas Koh Samui-kuulumisten aika. Muutto on nyt ohi ja tavaratkin alkavat pikkuhiljaa löytää oikeat paikkansa. Viime viikonloppu kuluikin ”mukavasti” tavaroiden pakkaamisessa ja huonekaluja siirtäessä. Onneksi emme ole asuneet Thaimaassa vielä kauaa, joten omaisuutemme on aika vähäistä. Saimme lopulta kaikki tavarat siirrettyä neljällä autolastillisella, joka oli aikalailla juuri se määrä mitä alunperin arvioimmekin. Muuttoautoksi valikoitu erinomainen Mitsubishi Tritton, jonka saimme vuokrattua eräältä brittiläiseltä herrasmieheltä. Pakettiauto on Thaimaassa harvinaisuus, mutta tavarat saatiin tällä muhkeudella liikuteltua oikein näppärästi, vaikka lava olisi kieltämättä voinut olla hieman pidempikin. Markuksen täytyy kyllä myöntää, että pieni autokuume saattoi iskeä kun hän pääsi istumaan kunnollisen pick-upin ohjauspyörän taakse ja kokeiltua mihin kunnollinen neliveto tällä saarella kykenee.
Asuimme siis ennen Bangrakissa (sijaitsee Bophutissa lentokentän kyljessä), joka on lähinnä vähäosaisten paikallisten suosima asuinalue ja sen se on näköinenkin, ainakin suurimmaksi osaksi. Toki sinne sekaan on tungettu myös länkkäreiden övereitä asuintaloja ja yksi iso fallukommuuni, mutta valtaosa Bangrakin asukkaista on kuitenkin thaikkuja. Kaupunginosaa voisi hyvin verrata mihin tahansa Suomen suurkaupungin itäpäätyyn, joka on täynnä kaupungin vuokra-asuntoja.
Uusi asuntomme sijaitsee Lamailla, joka sen sijaan on huomattavasti vehreämpi ja värikkäämpi alue monessakin mielessä. Lamailla on paljon erilaisia resortteja ja hotelleja, sekä sen keskustassa oma turistikatu baareineen ja ravintoloineen, mutta myös paljon luontoa ja huikeita korkeuseroja. Ihmisten tuloerot tietysti näkyvät myös täälläkin, sillä siltä ei voi välttyä, mutta kokonaisuutena Lamai on huomattavasti viihtyisämpi ja rauhallisempi asuinalue kuin Bangrak. Ja jostain syystä myös edullisempi, mikä on sinänsä vähän kummallista. Monet kauhistelivat muuttoamme Lamaille, koska se on ”niin kaukana”. Kaukana mistä? Maenamista (palvelukeskittymä) vai Chawengista (saaren varsinainen keskusta)? Työmatkamme piteni ehkä kymmenen minuuttia ja Chawengiin pääsee reilussa vartissa, joten kai se on monen mielestä matkana liian pitkä.
Pihaneliöt sisäneliöiksi
Vanhassa asunnossamme meillä oli iso piha, kuten jo tiesitkin mikäli olet vanhoja postauksia lukenut, mutta uudessa asunnossa sellaista ei enää ole. Pihaa meillä tietysti on, sillä asumme omakotitalossa, mutta huomattavasti pienempi, mikä on ruohonleikkuun kannalta erittäin positiivinen ja toivottu asia (Anna olla viimeinen kerta kun ajan ruohon tämän saatanan sadan neliön pihasta -Markus). Nykyasunnossa meillä on pieni takapiha banaanipuineen ja edessä iso, katettu, terassi ja ihka oma kala-allas! Tällä hetkellä siellä uiskentelee läjä miljoonakaloja ja yksi iso (todennäköisesti) karppi. Olemme tietysti jo miettineet mitä muuta sinne saisi hankittua, mutta tähän mennessä ideat ovat olleet niin huonoja, ettemme ole tehneet asialle vielä mitään. Kilpikonna, piraijaparvi tai vasarahai eivät kuulemma ole hyviä ideoita tämän tyyppiseen altaaseen.
Se minkä pihassa menetimme, asuinneliöissä voitimme. Vanhassa asunnossa meillä oli 3h+kk+2kph+wc, mutta eihän se nyt riittänyt tällaisille ökyilijöille alkuunkaan. Enemmän pitää saada! Nyt meillä on sitten 5h+keittiö+3kph. Kyllä nyt kelpaa (vaikka mietitkin varmaan että miksi helvetissä kaksi ihmistä tarvitsee tuollaisen?) majailla! Molemmilla on omat suihkut ja vessat, sekä yksi yhteinen WC, jossa tarpeen tullen voi pestä vaikka kissojen hiekkalaatikot. Keittokomerokin muuttui oikeaksi keittiöksi isoine keittiötasoineen ja kaasuliesineen.
Olisimme saaneet myös kasan huonekaluja, mutta otimme vain sängyn, jääkaapin ja television. Jee, meillä on televisio ja sieltä näkyy jopa kuusi kanavaa! Ja mikä parasta; Kaikki kuusi ovat eri variaatioita SaudiTV:stä ja Abu Dhabi Channelista. Mahtavaa, pääsemme katsomaan arabiversiota Haluatko Miljoonäriksi-ohjelmasta. Olisi ollut liikaa toivottua jos telkkarista olisi näkynyt vaikka paikallisia lastenohjelmia tai saippuaoopperaa, mutta ilmeisesti lautasantennimme on suunnattu hieman liiaksi länteen.
Hauskaahan tässä kaikessa muutoksessa on kuitenkin se, että vuokramme aleni 2000 bahtia, sillä nykyisestä asunnosta maksamme kuukausivuokraa karkeasti sanottuna 380 euroa. Tämä siis siitä syystä, että Lamailla on halvempaa asua.
Mitä seuraavaksi?
Tällä hetkellä suunnitelmissa seuraavaksi on oman ajoneuvon ostaminen ja potentiaalisia vaihtoehtoja onkin tullut silmäiltyä jo jonkinverran. Ennen oman ostamista (ja rahansäästösyistä) vaihdamme kuitenkin nykyisen puolilahon Honda Clickin uudempaan malliin, joka on varmastikin sekä turvallisempi, myös ajettavuudeltaan mukavampi vaihtoehto. Samalla vaihtuu myös skootterivuokraamo, sillä nykyinen thaikkurouva tuntuu suhtautuvan meihin kuin halpaan makkaraan ja antaa meidän käyttöön pelkkiä romuja, vaikka pyytäisimmekin parempaa. Tässä kun on kahden kuukauden sisään kaksi skootteria hajonnut ja toisellakin kerralla saimme tilalle sen ensimmäisellä kerralla korjaukseen menneen, ei luottoa kyseiseen rouvaan oikein enää ole. Mieluummin maksamme tälle aiemmin mainitulle aussiherralle, jotta saamme turvallisemman ja laadukkaamman menopelin alle muutamaksi kuukaudeksi. Sillä ajalla pystymme hyvinkin keräämään hieman ylimääräistä, jolla voimme sitten ostaa oman pyörän.
Huomenna oli alunperin tarkoitus lähteä erään sukellusryhmän mukaan merille, kuvaamaan heidän sukellusreissuaan pienessä markkinointimielessä, mutta ilmeisesti emme sitten menekään. Sukellusjoukon järjestäjänä oleva rouva innostui kyllä kovasti meidän kuvauslennokista ja -kalustosta ja olisimmekin päässeet ilmaiseksi heidän mukaansa kuvaamaan heille käyttömateriaalia, mutta yhteydenotoistamme huolimatta hän ei ole enää vastaillut mihinkään. Olisihan se ollut mukava päästä käymään pienellä merimatkalla ja hyödyntämään taitojamme ja laitteitamme, mutta toisin nyt sitten kuitenkin kävi. Ehkä sitten joskus toiste.
Ensi viikonloppuna nokkamme suuntaavat kohti Chiang Maissa pidettävää Loy Krathongia ja Yi Pengiä, josta mainitsimmekin jo aiemmin. Todennäköisesti siis kirjoittelemmekin seuraavan postauksen vasta sen jälkeen, ellei sitä ennen tule mieleen jotain polttavaa aihetta. Tässä kun nyt on ollut heinäkuusta asti Samuilla (poikkeuksena Markuksen ”syrjähyppy” Saksaan), tekee ihan hyvää päästä välillä vähän muuallekin. Kiva nähdä taas välillä oikeaa kaupunkia isoine kerrostaloineen ja mainoskyltteineen, eikä pelkkiä mustaa savua puskevia tuninkiautoja, eestaas suhaavia moottoripyöriä ja öykkäröiviä ja paidattomia brittituristeja.
Lisäys: Chiang Maista voit lukea täältä. Muista myös seurata meitä Facebookissa, sekä Instagramissa!
Kommentoi