Ensimmäinen viikko Wienissä – Vegaaniruokaa kotona ja ravintolassa

Schönbrunnin palatsi Glorietten päältä kuvattuna.

Viikko Itävallan Wienissä on vierähtänyt varsin nopeasti. Meillähän oli alunperin tarkoitus olla täällä vain neljä yötä ja poistua perjantaina, mutta totesimme että emme ehdi siinä ajassa tekemään yhtään mitään ja olisi kiva kuitenkin myös vähän nähdä kaupunkia. Emme ole edes ehtineet käydä vielä eläinlääkärissä hoitamassa kissoille EU-passeja, kun on ollut kaikkea muuta mielessä. Kaikenlisäksi täällä on satanut melkeinpä joka päivä.

Kuten edellisessä postauksessa hieman mainitsimmekin, jäämme nyt Wieniin vielä ainakin kuun loppuun asti, ellei tuuri käy ja meillä on mahdollisuus jäädä tänne pidemmäksikin aikaa. Tämähän on kiinni työpaikan ja asunnon saamisesta. Ensimmäinen on todennäköisesti helpompi osio, mutta katsotaan nyt mitä tehdään. Varavaihtoehtojakin onneksi on olemassa.

Gloriette on aikamoinen näky.
Gloriette on aikamoinen näky.

Lämpimästä kylmään

Olemme käyneet tutustumassa Wienin nähtävyyksiin, kuten esimerkiksi Schönbrunnin palatsiin, joka on kätevästi kävelymatkan päässä nykyisestä asunnostamme, sekä Belvedereen ja Praterin huvipuistoon. Jälkimmäinen on keltämättä aika surullinen näky näin koronaviruksen jyllätessä ja vieläpä syksyn sateisimpana aikana.

Praterin huvipuisto lokakuussa 2020. Ei ole jonoja laitteisiin.
Praterin huvipuisto lokakuussa 2020. Ei ole jonoja laitteisiin.
Belvedere ei ehkä ole syksyllä kaikkein parhaimmillaan.
Belvedere ei ehkä ole syksyllä kaikkein parhaimmillaan.

Nähtävyyksien lisäksi olemme kierrelleet hyvin paljon kaupunkia, pääsääntöisesti kävellen. On mahtavaa, kun voi oikeasti KÄVELLÄ paikasta toiseen ja vieläpä ilman, että hukkuu omaan hikeensä. Kadutkin ovat siistejä ja hyväkuntoisia, eikä liikennekään haittaa kulkemista. Olemme myös päässeet hieman shoppailemaan, sillä Thaimaasta ostetut vaattemme eivät IHAN sovi tähän ilmastoon. Hihattomat t-paidat ja shortsit ovat vaihtuneet pitkähihaisiin housuihin ja syystakkeihin. Eli juuri sitä, mitä tässä vähän kaivattiinkin. Täällä on nyt ollut asteita +8 tienoilla, mikä tuntuu vielä kylmemmältä, kun vielä viime sunnuntaina olimme lähes +30 asteen lämmössä Bangkokin metropolissa.

Hommasimme itsellemme myös julkisen liikenteen viikkokortit WienMobil-nimisellä mobiilisovelluksella. Käytännössä kyseessä on samanlainen ohjelma kuin HSL:n kortti, eli sovelluksen avulla voi ostaa niin kertaliput, viikkokortit kuin kuukausikortitkin. Ohjelma myös tarjoaa julkisen liikenteen aikataulutiedot ja näyttää reitit minne haluat mennä. Erittäin vahva suositus kelle tahansa, tulit sitten Wieniin päiväksi, viikoksi tai vaikka kuukaudeksi. Viikkokortilla on hintaa noin 17 euroa ja sillä saa suhata mielivaltaisesti kaikilla joukkoliikennevälineillä. Aivan kuten Helsingissäkin siis.

Wienin raitiovaunupysäkit ovat välillä maan alla, aivan kuten metrotkin.
Wienin raitiovaunupysäkit ovat välillä maan alla, aivan kuten metrotkin.

Ravintolassa ruokailu on taas luksusta

Ulkonasyöminen meillä on jäänyt lähes kokonaan pois, sillä Hanne on tehnyt ruoan lähes joka päivä kotona. Nykyisessä Airbnb-asunnossamme kun on ehkä parhaiten varusteltu keittiö mitä Airbnb-asunnolta voi toivoa. Oikeastaan ainoa joka puuttuu, on mikro. Ja sitä nyt ei oikeastaan edes tarvitse. Tänne oli jopa järjestetty kaikki yleisimmät mausteet ja tiskikonetabletitkin oli jo valmiina. Ai juma, tiskikone! Mikä ihana ylellisyys!

Olemme kuitenkin käyneet pari kertaa ulkona syömässä. Ensimmäisenä päivänä unohdimme syödä kokonaan ja tajusimme sen vasta siinä vaiheessa kun tuli kylmä ja kaupat ja ravintolat olivat jo kiinni. Luulimme että sisällä on pakkasta, kun molemmat hytisimme peittojen alla kuin pahimmassa kuumehorkassa, mutta se taisikin johtua vain energiavajeesta.

Vegaanista linssikeittoa kokkailemassa, pitkästä aikaa!
Vegaanista linssikeittoa kokkailemassa, pitkästä aikaa!

Tuntuu taas ulkonasyöminenkin pieneltä luksukselta arjen keskellä, sillä joka päivä ravintolassa syöminen tai sieltä tilaaminen alkoi maistua puulta eikä siinä ollut enää samaa hohtoa kuin satunnaisesti käytynä. Nyt on tehty makaronilaatikkoa, lämpimiä voileipiä, tortilloja sekä linssikeittoa. Tästä innostuneena saatamme jossakin vaiheessa lisätä blogiimme myös jonkinlaisen reseptiosion, jonne listailemme Hannen tekemiä vegaaniruokia. Yllättävän monella kun tuntuu olevan vähän epäselvää mitä vegaani voikaan oikeasti syödä. Kyllä, vegaani voi syödä muutakin kuin porkkanaraastetta ja kaalia. Esimerkiksi Marianne-karkkeja ja kyytipojaksi kaljaa. Ja aika paljon muutakin.

Tänä viikonloppuna kävimme pari kertaa ravintolassa syömässä ja kävimme jopa baarissakin. Lauantaina kävimme lähellämme olevassa Pizzeria Mafiosissa, jossa Hanne tilasi itselleen juustottoman sienipizzan ja oluen, Markuksen tilatessa talon erikoisuuden samalla ruokajuomalla. Olimme kuulleet vähän juttua, että Mafiosin pizzat ovat aika isoja. Lättyjen saapuessa pöytään ne todellakin olivat sitä ja ensimmäistä kertaa ikinä oli ongelma syödä pizza kokonaan. Olisi pitänyt ottaa puolikas mukaan, mutta ei. Pitää tunkea sitä pizzaa suuhun vaikka väkisin ja kärsiä sitten jälkeenpäin ähkyn tuomista oireista. Hintaa lätyillä oli hieman reilun neljä euroa kappale ja bisse kustansi kaksi euroa, joten eipä tuo hirveästi lompakkoa keventänyt. Ikinä ennen ei ole näin halpaa pizzaa tullut vastaan, eikä tullut mieleen että Itävallan pääkaupungista sellaista löytyisi. Täällä tulemme varmasti käymään vielä uudelleenkin, oli nimittäin sen verran hyvät annokset. Ja aivan kuten italialaisessa pizzeriassa. Varmaan siksi, että tämä oli italialainen pizzeria.

Pizzeria Mafiosin pizzat ovat valtavat, mutta halvat.
Pizzeria Mafiosin pizzat ovat valtavat, mutta halvat.

Tänään sitten kävimme syömässä Das Augustinissa, koska täältä saa Wienin leikkeen niin alkuperäisenä, kuin veganisoitunakin versiona. Veganisoitu Wieninleike oli kieltämättä aikamoinen yllätys, sillä seitanista tehty “leike” oli hyvin lähellä aitoa versiota. Otimme alkupaloiksi hummusta leivällä, sekä linssikeiton ja kyllä kelpasi! Ravintola oli tunnelmaltaan mukavan rento ja tänne voisi tulla myöhemmin ihan vain oluellekin. Paikka vaikutti siltä, että sinne voisi mennä vaikka töihin (koska etsivät työntekijöitä), jos vain osaisimme saksaa. Markuksella kun on ravintola-alan paperit, ainakin melkein. Ei puutu kuin päättötodistus…

Das Augustininin Wieninleikkeestä muuten pieni maininta; se on tehty possusta. Markukselle se silti kelpasi. Jos haluat “oikeaa”, mene Figlmülleriin.

das augustin
Das Augustinin vegaaninen Wieninleike on kokeilemisen arvoinen annos. Hintaakin vain 9 euroa.

Koronatilanne Itävallassa

Tämän blogin kirjoitushetkellä Itävallassa on koronatartuntoja noin 65 000 ja pelkästään tänään 1600 uutta havaittua tapausta. Miten koronatilanne täällä näkyy? Hyvin vähäisesti. Maskipakko on julkisissa tiloissa (kaupat, joukkoliikenne, museot jne) sekä ravintoloissa aina kun et istu pöydässä. Käsidesipisteitä on tarjolla ravintoloiden ja kauppojen auloissa. Kuumemittauksia ei ole missään (toisin kuin Thaimaassa, jossa näitä oli kaikkialla) ja maahan voi tullakin ihan miten sattuu, varsinkin EU-alueelta. Thaimaasta tullessa meiltä vaadittiin negatiivinen koronatestitulos, ainakin teoriassa. Meillähän se oli otettu jo etukäteen, jotta emme joutuisi sitä ottamaan lentokentällä. Testituloksia kyllä vilkaistiin passintarkastuksen yhteydessä, mutta edessämme olevia matkustajia, joilla testejä ei oltu otettu, kehotettiin menemään koronatestiin ja siihen se sitten jäikin. Testipistekin aukesi vasta 07:00 ja mehän olimme kentällä jo 05:30. Tuskinpa kyseiset matkustajat jäivät odottamaan testipisteen aukeamista vaan painelivat suoraan minne sitten menivätkin. Tuskin ainakaan kymmenen päivän karanteeniin.

Ei ihme että Euroopassa koronatilanne on päässyt näinkin riistäytymään käsistä kun asiat hoidetaan näin päin persettä. Itävallassakin kyllä otetaan ylös kuka ravintolaan tuli ja milloin ja pyydetään antamaan yhteystiedot, mutta sisään pääsee ilman mitään lämmönmittauksia tai käsien desinfiointeja. Ainoa vaatimus on että tulee olla jonkinlainen rätti naaman edessä.

#maskipakko
#maskipakko

Lähtökohtaisesti ihmiset pitävät täällä jonkinlaista maskia kasvoillaan kuitenkin aika hyvin ja joukkoliikenteessä naama on suojattu käytännössä kaikilla. Muuten elämä täällä tuntuu olevan aikalailla normaalia eikä paikallisissa ainakaan minkäänlaista koronahysteriaa näy ja vessapaperiakin löytyy kaupasta. Vai onko sen hamstraaminen enää in?

Olisi mielenkiintoista tietää mitenhän Suomessa nämä asiat ovat hoidettu. Kerro, jos tiedät.

wien silta
Ylikulkusilta junakiskojen päällä.

Kiva olla taas kotona

Muuten olemme tässä kotona olleet ja viettäneet aivan normaalia elämää pyykkiä pesten, nykyisiä töitä tehden ja uusia etsien. Täytyy kyllä sanoa, että tunne on ihan kuin olisi kotiin palannut vaikka koti onkin vain hetkellinen Airbnb-asunto. Oikeastaan ainoat asiat joita Thaimaasta kaipaamme, ovat halpa palvelukulttuuri (kuten parin euron taksimatkat ja halvat pesulat), sekä alapääpuhelin, eli bideesuihku. Muuten emme kaipaa mitään, varsinkaan vesipullojen rahtaamista. Harmi ettei kaikilla ole mahdollisuutta saada puhdasta vettä.

Kyllä tässä on äkkiä päässyt jälleen mukaan tähän eurooppalaiseen kulttuuriin ja täytyykin todeta, että tämä sopii meille paljon paremmin.

Voit seurata meidän elämäämme ja arkeamme myös Instagramissa, sekä Facebookissa!

Kommentoi