Mitäs kuuluu? No eipä tässä ihmeitä, kiitos vain kysymästä. Alkaa olla aikalailla viimeisiä viikkoja (tai no oikeastaan kuukausia), kun suljemme viimeisen kerran tämän Kotkassa sijaitsevan kämpän oven ja siirrymme jälleen elämässä eteenpäin. Monellakin tavalla. Vaikka kyllähän tästä Kotkasta on nautittu aivan täysin rinnoin. Päivääkään emme vaihtaisi ja se varmaan näkyy aika kauas? Otetaas siis tähän semmonen lyhyt kuulumispostaus että missä mennään.
Kissojen rokotukset kuntoon, turhaan
Missä pisteessä meidän Eurotrip-suunnitelma menee? Kissat on rokotettu ja Eurooppa-passit päivitetty, vaikka eipä siitäkään nyt sitten ollut mitään hyötyä. Turkuun pääsee varmaan ilman passeja ja rokotteitakin, jonne nuo katit nyt sitten kevääksi/kesäksi menevät hoitoon. Mutta onpahan nyt rabiesrokotteet ajantasalla. Onneksi ei ollut kovin kallista lystiä, muuten voisi harmittaa. 160 eurolla sai kolmen kissan rokotuspassit päivitettyä ajantasalle, joten ihan jees. Varauduttiin kuitenkin melkein tuplahintaan.
Ja koska kissoista ei ole vähään aikaan kuvia ollutkaan, niin tässäpä niitä nyt tulee. Ollos hyvä. Ihan täyttä HD:ta näyttää olevan taas nämäkin…
Auto katsastukseen ennen reissua – Hylätty, tietenkin
Kissojen lisäksi kävimme katsastamassa myös auton, vaikka leimaa olisi ollut vielä maaliskuun loppuun saakka. Mutta pakkohan se oli jättää varoaikaa, jos vaikka olisikin isompi remontti tiedossa. Ajattelimme että kyllähän sitä todennäköisesti jotain on, todennäköisesti jarrut laahaavat tai käsijarru ei pidä, joten niistä tulisi sanomista. Vaan paskan marjat, eipä ollutkaan jarruissa mitään vikaa. Päästöissä sen sijaan oli. No voi vittu, sehän tästä puuttuikin.
Siinä sitten ostettiin purkki jotain moottorinpuhdistuslitkua, kaadettiin se tankkiin ja vaihdettiin sytytystulppaa ja ilmanpuhdistinta ja mentiin päästömittaukseen. No ei mennyt läpi, vieläkin pikkasen liian korkeat lukemat. Eli siispä se pahin eteen; katalysaattori vaihtoon. Rahaa siis palaisi ihan mukavasti, koska katalysaattorithan ovat niitä kalliimpia yksittäisosia mitä autosta löytyy.
Vaan eipäs mitä, Kotkasta löytyikin suoraan eräs putkenraassaaja-ukko (jota kaikki suosittelevat, me myös) jolta löytyi suoraan hyllystä sopiva katalysaattori. Ei tietenkään alkuperäisosaa, koska sellaista nyt ei tuohon autoon noinvaan löydy, mutta ei myöskään mitään Bilteman alahyllypaskaa. 250 eurolla asennettuna kiinni, aikaa meni ehkä 20 minuuttia. Ja sen jälkeen menikin päästöistä läpi niin että heilahti. Siitä vaan suoraan huoltohallilta katsastuskonttoriin ja tuore leima paperiin. Kyllä nyt kelpaa lähteä Italian teille rälläämään ja naarmuttamaan kylkipeltiä mutkalle! Tosin pitää vielä ne jarrut tsekata, ei ole cool jos Dolomiiteilla jarrut pettää.
PS: Jotkut olivat kommentoineet tuota pakoputkimiestä että hän ei ole kuulemma kovin asiakaspalvelulähtöinen äijä. Juu, ei ollut. Äijä ei tainnut sanoa koko käynnin aikana mitään muuta kun “Aja sisään. Joo” ja loppu ulosanti oli kuin jotain karhun murinaa. Mutta toisaalta sinne tultiin vaihdattamaan katalysaattoria eikä kyselemään kuulumisia. Ja sen mies tekikin.
Kamat varastoon, mutta mistä apu? No Facebookista ei ainakaan
Kohta saakin alkaa varailemaan Pelikaanivarastoa, jonne viemme sitten kaikki tavaramme ja huonekalumme reissun ajaksi. Sieltä kun saa mukavasti pari ensimmäistä kuukautta puoleen hintaan, niin säästyy vähän rahaakin. Sitä varten tosin ensin piti kysellä irtoaisiko joltakin kotkalaiselta pakettiautoa vuokrattavaksi tai lainaksi. Markus kysyi tätä Facebook-ryhmässä “Kotkan Puskaradio”. Voi vittu mikä virhe. Markus kirjoitti sinne varsin asiallisen ja ystävällisen ehdotuksen ja tarjosi vielä totta kai rahaakin autovuokrasta ja kysyi vielä että olisiko jollain ehkä ehdottaa jotakin paikallista firmaa, jolta voisi vuokrata pakua muutamaksi tunniksi. Jos olisi saanut vaikka vähän sisäpiirin tietoa mistä sellaisen ehkä saisi. Googlesta kun löytyi vain joku jonka päivävuokra oli lähes 300 euroa.
Vaan kuinkas sitten kävikään? No se palaute tuolle postaukselle oli juuri sitä tasoa mitä kotkalaisilta olisi pitänytkin odottaa. Pelkkää päänaukomista ja vittuilua, eikä edes kovin hyvää sellaista. Juuri sellaista röiukkojen tyhjänpäiväistä naureskelua. Muutaman postaukseen tulleen kommentin kun lukaisi, niin Markus totesikin että “Joopa joo, eiköhän tämä ollut tässä” ja poistui koko ryhmästä.
Tämän kaupungin väki on kyllä sen tason kansakuntaa että jää moni muu kakkoseksi. Pakko varmaan jossain vaiheessa kirjoittaa ihan tarkempi postaus aiheesta, kunhan vaan ensin päästään täältä pois. Muuten tulee vielä joltain toppahousulta nenään kun käy tuossa lähikaupassa.
Onneksi pakettiauto löytyikin ihan suoraan Hannen isältä ja tarpeen vaatiessa saa vielä kärrynkin perään.
Eipä tässä nyt sitten kummempia kai kuulukaan. Aika villiä elämää siis mekin eletään! Ainiin; meidät kutsuttiin kesällä mökkeilemään erään bloginlukijapariskunnan toimesta. Kiitosta vain, nähdään sitten reissun jälkeen!
Mitäs sulle kuuluu?
Kommentoi