Saavuimme eteläisen Kroatian satamakaupunkiin, Splitiin, turvallisesti maanantaina juuri sopivasti aamuauringon noustessa, kuten Instagramiamme seuranneena varmasti tiedätkin. Onkin siis aika kertoa tämänhetkiset kuulumiset ja ensitunnelmat Kroatiasta.
Junamatka sujui oikein mukavasti, sillä meillä oli oma pieni makuuhytti, jossa matka taittui osittain hereillä, osittain unessa. Harmi vain että tulimme Splitiin yön yli, joten emme oikein pystyneet nauttimaan hienoista maisemista kuin pienten vilausten verran, nähden vain vuorten siluetit. Ensivaikutelma Splitistä oli kuitenkin jo varsin positiivinen, sillä aamuseitsemän maissa rautatieasemalta meidät noukkimaan tullut Uber-kuski kyseli iloisena ja innokkaana meidän suunnitelmiamme ja kertoi vähän Kroatian tämänhetkisestä säästä ja turistitilanteesta. Sää on hyvä, turistitilanne huono. Meidän tulo sitten muutti näitä sen toisen, valitettavasti vaan sen väärän.
Ensimmäiset päivät Splitissä
Ensimmäisenä päivänä Splitin sää olikin oikein upea ja kävimme tutustumassa “Vanhaan kaupunkiin” ja sen länsipuolella sijaitsevaan Marjan-kukkulan puistoalueeseen. Näköalapaikalle emme kuitenkaan vielä kivunneet, sillä ihan kaikkialle nyt ei ensimmäisellä tutustumiskerralla ehtinyt. Alueella on kuitenkin oikein hyvät ulkoilumahdollisuudet niin uimisen, lenkkeilyn, tenniksenpeluun, kuten vaikkapa perinteisen piknikin suhteen. Näköalapaikan suhteen pääsimme kuitenkin seuraamaan paikallista katupainimatsia, joka päättyi hyvinkin nopeasti poliisin väliintuloon. Ei mitään hajua mistä koko hommassa oli kyse, mutta ehkei sitä aina kaikesta tarvitsekaan tietää.
Maanantai olikin oikeastaan ainoa päivä, kun täällä aurinko paistoi. Heti tiistaista asti onkin sitten satanut niin että kadut, joet ja kellarit tulvivat. Ukkonenkin on ollut sitä tasoa että katto tärisee ja itseasiassa vettä on tullut nyt enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1975 jälkeen. Mukava tervetuliaislahja meille ensikertalaisille. Onpahan ollut aika tutkia vähän Splitin asuntomarkkinoita.
“Nyt on ollut Splitin vuoro kastua. Siellä on saatu eniten vettä sitten 1975, yli 120 mm. Kevyt yllätys varmaan sille pariskunnalle joka Zagrebista vasta muutti aurinkoiseen Splitiin.” – Kalevi 2020
Sinänsä Kalevin kommentti kyllä osui ja upposi. Olemme olleet Kroatiassa kohta kolme viikkoa ja aurinkoisia päiviä on ollut neljä. Ihan hyvä tuo sadepäivä-aurinkopäivä-suhde.
Ensitunnelmat Kroatiasta
Koska meille ei nyt tuon kummempia ole tässä Splitissä tapahtunut, kerrotaan sitten vaikka miltä Kroatia on tuntunut noin niinkun yleisesti. Toki koemme tämän maan nyt koronapandemian jyllätessä, joka pakottaa valtaosan ravintoloista ja palveluista olemaan suljettuina vielä ainakin pari viikkoa. Ravintolakokemuksista siis ei hirveästi kerrottavaa ole, sillä olemme päässeet kokeilemaan vain niitä muutamaa paikkaa jotka Woltin tai Glovon kautta kotiin kuljettavat. Paneudutaan ravintolatarjontaan siis myöhemmin, kun tilanne joskus paranee.
Ensimmäinen mieleen tuleva asia, on lemmikkiystävällisyys. Todella monella täällä tuntuu olevan koira, jota “talutetaan” ilman hihnaa. Koira saattaa taluttaa itse itseään jossain kymmenen metrin päässä, tai sitten sillä ei ole hihnaa ollenkaan. Omistaja on kuitenkin aina jossakin lähistöllä. Ei ole nimittäin montaa kertaa, kun vastaan on tullut koira, jolla on hihna ja hihnan toisessa päässä omistaja. Täällä Splitissä on myös paljon kissoja, käytännössä kaikkialla. Marjan-puiston alueella kissoille on viety myös astioissa ruokaa, jotta poloiset pärjäävät paremmin. Olikin hauska kulkea rannanviertä pitkin ja nähdä kymmenien kissojen makaavan pensaissa tien vierellä.
Jos mandariinia tekee mieli, niitä Kroatiasta löytyy. Niitä saa ihan kaikkialta. Katujen varsilla olevilta hedelmäkärryistä ja -kaupoista, sekä tavallisista marketeista. Niitä saa myös tilattua vaikka Woltin kautta kotiin jos mieli tekee. Hintakaan ei päätä huimaa, sillä kilo maksaa noin euron ja ne ovat niin maukkaita, että niitä voi popsia kuin karkkeja. Mandariinien lisäksi on tarjolla myös monia muita hedelmiä, sekä myös vihanneksia.
Split, siinä missä pääkaupunki Zagrebkin, ovat molemmat mukavan kompakteja kaupunkeja. Kaikkialle on helppo kävellä, sillä tiet ovat hyväkuntoisia ja matkat suht lyhyitä. Emme ole kertaakaan käyttäneet julkista liikennettä ja tuskin ihan heti niitä tulemme käyttämäänkään. Ihan jo siitäkin syystä, että saa viimeinkin ne käyttämättä jääneet askeleet takaisin mitkä Thaimaassa menetti.
Zagreb ja Split tuntuvat muutenkin olevan kuin yö ja päivä ja onkin vaikea kuvitella että ollaan edelleen samassa maassa. Splitissä ei ensinnäkään ole muuta julkista liikennettä kuin bussit, kun taas Zagrebissa on myös raitiovaunuliikenne ja maailman lyhyin funikulaari. Muutenkin koko arkkitehtuuri on täysin erilainen. Siinä missä Zagreb tuntui enemmänkin Tallinnalta, jossa on vanha keskusta-alue ja sen ympärillä paljon uutta ja modernia (paitsi se Neuvostoliittohenkinen-lähiö jossa meidän majapaikkamme oli), vaikuttaa Split enemmänkin Kreikan ja Italian sekoitukselta. Onhan Split toki huomattavasti vanhempikin kaupunki ja sisältää myös huomattavasti enemmän historiaa.
Split eroaa myös Zagrebista siinä, että “kaikkialla” on Game Of Thronesia. Voi vaan kuvitella millaista se on Dubrovnikissa, tai millaista se ainakin oli muutama vuosi sitten. Täälläkin on kaikenmaailman fanikrääsäkauppaa ja Game of Thrones-museota, jotka tarjoavat kokemusta istua “oikealla Rautavaltaistuimella” ja ties mitä. Sinänsä outoa, kun Drogonhan poltti sen. Jos spoilaannuit niin oma vika, mitäs et ole katsonut.
Täytyy myös erikseen mainita kroatian kieli, joka ei itseasiassa vaikuta kovinkaan vaikealta oppia. Toki varmasti oikeanlainen kielioppi ja sijamuodot voivat olla hankalia, mutta kielen lukeminen ei välttämättä olekaan kovin vaikeaa. Sanat luetaan pitkälti kuten kirjoitetaankin ja länsimaiset aakkoset vielä helpottavat asiaa. Venäjän kielen osaaminen varmasti auttaa vielä jonkin verran. Me nyt emme tietysti vielä kuin alkeet jos sitäkään, mutta mehän olemmekin turisteja.
Kroatian vastaanottavat suomalaiset
Täytyy muuten mainita erikseen Kroatian oma suomiyhteisö “Kroatian suomalaiset“. Facebookissa oleva ryhmä on ehkä pieni, mutta sitäkin tiiviimpi, jossa jokaista autetaan, tuetaan ja neuvotaan. Täältä olemmekin saaneet muutamia kontakteja, joiden kanssa pitää yhtä ja joilta voi kysyä jos jotakin kysyttävää tulee. Toisin kuin monessa muussa “Ulkosuomalaiset” (puhumattakaan Thaimaan ystävät) -ryhmässä, täällä ei saa heti niskaansa aggressiivista ja vihaista roskapalautetta vaikka kysyt onko jollakulla suositella jotakin hyvää vegaaniruokaa tarjoilevaa ravintolaa tai jotakin muuta aivan normaalia asiaa. Saati että pelkästään esittelet itsesi ja blogisi; yksikään ei tullut huutamaan että “painukaa nulikat Suomeen kasvamaan ja valittamaan, tänne ei ole asiaa”.
Pieni bonuspiste annetaan myös paikallisille radiokanaville, joita taksikuskitkin soittavat jatkuvasti. Varsinkin kroatialainen Radio101-kanava on päässyt meidänkin kotisoittoon asti, sillä kanava soittaa hittejä viimeisen kolmenkymmenevuoden ajalta ja välillä seasta löytyy sellaisia helmiä, joiden olemassaolon oli jo kokonaan unohtanut. Kuten Sealin Crazy.
Toivottavasti piakkoin vähän säät vielä selkenevät, jotta päästään kunnolla tutustumaan Splitin tarjontaan ja käymään esimerkiksi Marjan-kukkulalla ihailemassa näköalaa. Ja mikäli ei, niin voimme ainakin keskittyä enemmän asunnon etsimiseen ja asuntonäytöissä ravaamiseen, mikäli sellaisia järjestyy. Muutamia viestejä olemme jo laitelleet ja tänään onkin itse asiassa ensimmäinen asuntonäyttö. Saa nähdä kuinka käy ja vastaavatko kuvat todellisuutta!
Onko Split sinulle tuttu paikka? Mitä tykkäsit ja missä suosittelisit meidän käyvän?
Kommentoi