Kerromme “Koh Samuin ja koko Thaimaan koronavirustilanne” -postauksen lopussa, että olemme muuttamassa pois Thaimaasta ja tämä postaus liittyy nyt siihen. Paluumuutto on siis edessä.
Muutto ja matkustaminen lemmikin kanssa
Emme lähde vielä tässä vaiheessa sen tarkemmin avaamaan syitä miksi tämä maastamuutto on jälleen ajankohtainen, sillä tulemme palaamaan siihen vielä huomattavasti tarkemmin tulevaisuudessa. Mutta yksinkertainen selitys nyt olkoon vaikka se, että kaipaamme vaihtelua.
Koronaviruksen takia tilanteemme on tällä hetkellä kuitenkin vähän jäissä. Vaikka me kaksi voisimmekin lähteä ilman koronatilannetta melkeimpä samantien, on mutkana matkassa meidän rakkaat lemmikkimme. Emme nimittäin halua jättää niitä tänne, eikä lemmikin kanssa reissaaminen ole läheskään yhtä yksinkertaista kuin ilman niitä.

Olemme rokottaneet kissat nyt kaikkia mahdollisia pöpöjä ja tauteja vastaan, mutta vielä pitäisi ottaa rabieksen (suomalaisittain vesikauhu) testit. Kissoilla ei sitä tietystikään ole, sillä koko elämänsä sisäkissoina viettäneet eläimet ovat jo aikoja sitten saaneet rokotukset tätä vastaan, eivätkä he ole sitä voineet mistään saada. Tällähän ei tietysti maahantulosäädösten kannalta ole mitään merkitystä. Siispä meidän tulee ottaa rabiestesti ja lähettää se Eurooppaan tutkimuksia varten, sillä täällä Thaimaassa tehty testi ei kelpaa Euroopan viranomaisille. Ja tällä hetkellä tuota testiä ei voi lähettää Eurooppaan, ettei vaan koronavirus leviä paketin kautta. Thaimaasta ei siis voi lähettää postia Eurooppaan, ainakaan kaikkialle.

Paluumuutto Eurooppaan, mutta minne?
Tässä vaiheessa on siis varmaan hyvä mainita, että emme ole suuntaamassa sinne Malesiaan, kuten kuukausi sitten kerroimme. Syyksi tähän oikeastaankin nimenomaan kissat. Voisimme olla maassa vain muutamia kuukausia ja kissojen maahantulosäädökset ovat niin monimutkaiset ja kalliit, että totesimme asian olevan täysin turha. Muutaman kuukauden maassaolon jälkeen joutuisimme tekemään saman uudelleen, joten se olisi myös taloudellisesti aivan älytön menoerä, puhumattakaan eläimille aiheutuneesta stressistä.
Olemmekin siis suuntaamassa suoraan Eurooppaan ja edellinen postaus antoikin ehkä jo vähän vihiä tarkemmasta matkakohteesta. Kyseessä on siis Euroopan olohuone; Berliini. Monia muitakin vaihtoehtoja Euroopasta oli aina Unkarista Itävaltaan ja Tsekistä Sloveniaan, mutta useiden päivien harkinnan, asumisjärjestelyselvittelyiden ja monien muidenkin syiden takia päädyimme yhteisin sävelin samaan lopputulokseen. Berliini on meille tuttu, saksan kieli taittuu sen verran että ymmärtää mistä on kyse ja onhan se nyt vegaani-Hannelle lähes “paratiisi Maan päällä“.

Tällä hetkellä meillä onkin siis aikamoinen säätö ja selvitys liittyen nimenomaan eläimen kanssa matkaamiseen, sillä yllättäen se ei ole kovin helppoa, kun liikutaan mantereelta toiselle. Eikä halpaa. On otettava rokotteita, testejä, mikrosiruja, lisää testejä ja nämäkin vielä tietyssä järjestyksessä. Sen lisäksi on myös ostettava iso kuljetushäkki, selvitettävä lentoyhtiöiden kanssa maahantulosäädökset vaihtolentoineen ja niin edelleen.
Tässä vaiheessa tämä on vielä stressaavaa meille, myöhemmin se onkin stressaavaa kissoille. Kymmenen tuntia bussissa, parikymmentä tuntia lentokoneissa ja ties minkälainen prosessi lentoyhtiöiden tarkastuspisteissä tekee varmaan hyvää eläimille, jotka eivät tiedä maailmasta yhtään mitään. Emme kuitenkaan aio jättää niitä tänne saarellekaan, sillä kun eläimen otat niin siitä myös huolehdit alusta loppuun ja piste. Toivoa sopii, että meillä on Berliinissä edelleen kolme kissaa, sillä pelko jonkin asian pieleenmenosta on jatkuvasti mielessä.
Lähitulevaisuuden juttuja meillä on kuitenkin asunnonvaihto, rahansäästösyistä. Kävimme jo katsomassa uutta asuntoa, joka olikin meille varsin mieleinen. Muutamme vähän modernimpaan, mutta pienempään kämppään, joka on onneksi jo valmiiksi kalustettu. Siinä sitten asustelemme syksyyn asti, kunnes pääsemme lähtemään matkaan Jos päästään, kiitos tämän 5G-verkoista lähteneen koronaviruksen.

Mitä uutta Thaimaan koronavirustilanteeseen?
No mitäpäs tänne. Vähän sitä aiemmin naureskeltiin kuinka Päivi Räsänen huolestui Suomen kalsarikännäilystä, mutta jopas sattuikin kun nyt siihen tehtiin Thaimaassa stoppi. Täällä kun pistettiin koko huhtikuun ajaksi viinakaapit kiinni ja kaljanmyynti seis. Tällä haluttiin nimenomaan estää Songkranin (Thaimaan uudenvuoden kekkerit) vietto ja ettei ihmiset kerääntyisi kadulle isona lössinä juhlistamaan tätä ja ampumaan vesipyssyillä toisiaan. Songkran siis siirrettiin hamaan tulevaisuuteen ja alkoholikielto asetettiin voimaan nyt ainakin huhtikuun ajaksi.
Miten tämä nyt sitten taas toimii käytännössä, onkin vähän eri asia. Baarit ja jotkut paikalliset kojut tietysti myyvät tiskin alta alkoholia, mutta virallinen kanta on silti se, ettei alkoholia kaupoista saa. Koskee muuten myös alkoholitonta inkivääriolutta, sillä siinähän lukee isolla BEER, eikä sitä siis saa myydä ja piste. Eli nyt jos koskaan lause “oispa kaljaa”, on enemmänkin kuin ajankohtainen.
Muista myös seurata meitä Facebookissa, sekä Instagramissa!

Kommentoi