Viettelyksiä elokuvateatterissa

Koska meillä ei nyt vielä ole mitään mullistavampaa aihetta, niin kerrotaan nyt sitten vaikka kuulumisia. Kiitos vain kysymästä!

Aiemmassa postauksessa kerroimmekin jo, että olemme etsimässä uutta asuntoa. Vaihtoehtoja oli tuolloin kaksi; korkealla mäen päällä oleva resort-asunto, sekä omakotitalo pienellä pihalla, joista päädyimme kuitenkin jälkimmäiseen, järkisyistä. Koti tuntuu enemmän kodilta, kun siellä on omat huonekalut ja sinne voi halutessaan tehdä vaikka pieniä visuaalisia muutoksia. Resort-asunnossakin olisi varmasti omat hyvät puolensa, mutta tuntuisiko se kuitenkaan koskaan kodilta, jos asuisit käytännössä hotellissa? Kyseinen asunto olisi ehkä parempi väliaikaisratkaisuna, mutta ei pysyvänä kotina.

Allekirjoitimmekin vuokrasopimuksen eräästä Lamailla sijaitsevasta omakotitalokolmiosta, jossa tietysti on edelleenkin vähän ylimääräistä tilaa, mutta ei sentään pihan puolella. Sitäpaitsi yksi ylimääräinen huone toimii vaikkapa varastona, sillä thaimaalaisissa taloissa ei todellakaan ole mitään pihavarastoja tai muitakaan säilytystiloja. Paikalliset kun tykkäävät laajentaa asuntoaan sen ulkopuolelle, joten työkalut ja polkupyörät voi aivan hyvin kasata oven pieleen odottamaan sopivaa käyttöhetkeä. Tulevassa asunnossa on kuitenkin yksi iso plussa, mitä nykyisessä ei ole; kunnon keittiö! Ei kuitenkaan suomalaisella mittapuulla mitattuna, eli esimerkiksi uunia tai kuivauskaappia siellä ei ole, mutta ainakin hieman kaappitilaa ja keittiötasoja löytyy.

Muutto meillä lähestyy pikkuhiljaa, sillä lokakuun viimeisenä päivänä pitäisi alkaa siirtelemään tavaroita asunnosta toiseen. Olemmeko vielä valmistautuneet asiaan mitenkään? No emme tietenkään. Auto pitäisi jostain vuokrata tai lainata, mutta kuten paikallisetkin, emme mekään mieti asiaa sen pidemmälle. Kyllä täällä autoja on, senkus marssit mihin tahansa saaren sadastatuhannesta autovuokraamosta, annat tonnin kouraan ja kirjoitat lappuun nimesi ja puhelinnumerosi. Tadaa, näin sinulla on auto käytössäsi! Saapahan nähdä kuinka iso ja monipuolinen auto sitä lopulta löytyykään, olisi nimittäin mukavaa jos ajomatkoja ei tarvitsisi tehdä kovin montaa. Muuttomatka ei ole kuin reilun kymmenen kilometriä, mutta liikenne ja saaren korkeuserot tuovat matka-aikaan omat lisänsä.

Kunnioitusta elokuvissa

Viime viikolla kävimme myös testaamassa paikallisen elokuvateatterin, kun menimme katsomaan tämän hetken isointa nimikettä, eli Jokeria. Täytyy kyllä sanoa että elokuvateatteri kokemuksena oli pienoinen yllätys, sillä sisäänastuessa tuntui kun olisi kävellyt oikeasti ihan oikeaan vanhan ajan näytelmäteatteriin. Central Festivalin Major Cineplex on oikeasti aika massiivinen ja upeasti suunniteltu elokuvateatteri, joka on varusteltu hienoilla kattokruunuilla, hopeisilla sohvilla ja pyöreillä oviaukoilla. Jos tämmöisellä saarella leffateatterit ovat tätä tasoa, niin millaisiahan ne ovat esimerkiksi Bangkokissa?

Joker oli pyörinyt teattereissa alta viikon verran, joten ajattelimme että pitäisiköhän liputkin ostaa hyvissä ajoin ettei sali ole vain loppuunmyyty. Kun menimme ostamaan pilettejä, salissa oli kuusi tuolia varattuna. Eipähän ollut ainakaan ongelmaa saada itselleen mieluista paikkaa tai miettiä kenen viereen istuu kun salista 80% oli tyhjää. Elokuvan alkaessa katsojia oli ehkä kymmenen. Thaimaalaiset eivät ilmeisesti paljoa leffassa käy, tai sitten kaikki saaren leffafanit olivat jo käyneet Jokerin katsomassa. Yleensähän täällä elokuvat pyörivät teatterissa viikon tai kaksi, joten kiirettä pitää jos meinaa nähdä jonkun hyvän pätkän kunnon ruudulta ja mehukkaalla äänentoistolla.

Ennen varsinaisen elokuvan alkamista tuli tietysti aivan normaalisti erilaisia mainoksia ja tulevien elokuvien trailereita. Olikin varsin mukava katsoa pätkiä elokuvista, joiden tarjonta on täysin erilaista kuin Suomessa. Täällä kun Hollywood-kategorian lisäksi on myös se Aasian osasto, johon kuuluu kaikki animesta hongkongilaiseen John Woo-actioniin, sekä korealaisesta fantasiasta thaimaalaiseen komediaan. Sen verran viihdyttäviä trailerit olivat, että kuun lopussa taidamme mennä katsomaan erään hyvältä vaikuttavan pankkiryöstöleffan. Elokuvaliput kun maksavat sen neljä euroa, niin eipä siinä nyt hirveästi harmita, vaikka elokuva ei miellyttäisikään.

Leffatrailereiden ja hammastahnamainosten lisäksi tuli myös kuningas Vajiralongkornista kertova klippi, jonka aikana kaikki katsojat nousivat ylös penkeistään, kunnioituksen ja hyvien tapojen mukaisesti myös me. Kokemus oli vähintäänkin hämmentävä, sillä se tuli täysin yllättäen, eikä meillä ollut mitään käsitystä mitä tapahtuu kun kuninkaan elämänvaiheita kertaava video alkoi pyörimään. Hetken aikaa tuijotimme vain toisiamme, kunnes homman idea aukesi meille.

Suomen puhutuin reality

Muuten elämä täällä lämmössä on mennyt oikein rattoisasti. Vaikka välillä sataakin reilusti, on aurinko kuitenkin valtaosan viikosta esillä ja esimerkiksi rannalla käyminen onnistuu aivan ongelmitta. Pitkiä housuja saatika kunnon kenkiä ei tarvitse pukea, ja T-paidassakin voi kulkea mukavasti kaikkialle. Suomen uutisia kun on lueskellut, niin eipähän ole ainakaan sään puolesta ikävä palata Suomeen. On varsin mukava postailla kuvia täältä tietäen, että Helsingissä on +5 astetta lämmintä eikä vesisade paljoa siinä lämmitä. Olisikin varmaan aikamoinen shokki palata nyt Suomeen, kun ravintolaan ei voikaan mennä ilman kenkiä ja uloslähtiessäkin pitää vetäistä hupparia ja takkia niskaan.

Suomeen vielä hieman liittyen; Olemme viimein päässeet nauttimaan meidän omasta ”quiltypleasuresta” täällä, eli katsomaan Temptation Islandia! Koska meillä ei ole vielä kotona nettiä (onneksi uudessa asunnossa saamme tähän muutoksen), olemme joutuneet käymään eräässä rantabaarissa seuraamassa Temppareita. Onhan se vähän koomista mennä puoli kymmeneltä illalla baariin, tilata olut ja kevätrullakasa naaman eteen, kaivaa läppäri esille ja katsoa kotimaan suurinta realityviihdettä.

Olipahan muuten myös hauska huomata, että kyseinen ohjelma on kuvattu tänä vuonna Koh Samuilla! Luonnollisestihan me selvitimme sarjassa esiintyvien resorttien sijainnit ja ohjelmaa katsoessamme vastaan tuleekin tuttuja maisemia ja kohteita, jossa kuvausryhmä ja ohjelman tähdet ovat kulkeneet. Vastaan tuli myös uutinen, jonka mukaan sarjaan etsitään jälleen uusia osallistujia uudelle kaudelle. Kenties ensi keväänä/kesänä törmäämmekin Sami Kuroseen kuvausryhmineen ja saamme siitäkin taas hauskan asian jota muistella. Mutta sitä ennen keskitymme kuitenkin omaan elämäämme täällä ”Viettelysten saarella”. Vai pitäisiköhän meidän lähteä itse testaamaan parisuhteemme toimivuutta kyseisessä formaatissa? Matka olisi ainakin lyhyt, sillä olisimme hotellilla alle puolessa tunnissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s