Tuossa meidän blogin kuvauksessa lukee “Olemme Hanne ja Markus, reilu kolmekymppinen bloggaajapariskunta, jonka osoite löytyy tällä hetkellä Kotkasta. Tilanteet tosin voivat meidän kohdalla muuttua hyvinkin nopeasti ja ääripäästä toiseen, joten voimme yhtäkkiä olla aivan jossain muualla. Ja kun se päätös tulee, niin aika nopeasti ollaankin. Mielenkiinnon kohde vaihtuu noin kerran viikossa, mikä tekeekin elämästä jännittävää!”.
Tämähän tuli taas jälleen kerran todistettua, että ei meidän varmaan kannata etukäteen tehdä mitään isoja päätöksiä, saati huudella niitä pitkin kyliä julkisesti. Ei tarvita kuin ihan pikkuruinen juttu, niin mieli saattaa muuttua aivan kokonaan ääripäästä toiseen. Kuten nyt viimeisimpänä tämä automatka Eurooppaan-suunnitelma. Sori sinulle, jos odotit kuumeisesti kuinka Celica kestää eurooppalaisilla maanteillä ja millaisia ruokia tulemme mussuttamaan, millaista matkustaminen autolla maasta toiseen on ja paljonko se kaikki maksaa. Me emme sitä ainakaan tänä vuonna tule tekemään. Sori not sori, mutta näin ne asiat muuttuu.
Automatka Eurooppaan peruuntui, miksi?
Kerroimme jo tammikuun postauksessa, että “mitäs jos emme menisikään Eurooppaan, vaan ottaisimme sittenkin lentoliput Vietnamiin ja lähdemme kiertämään Aasiaa?”, mutta syistä X ja Y sitten kuitenkin päädyimme tähän Eurotrip-suunnitelmaan. Aloimme tekemään ajosuunnitelmaa ja hommasimme jopa autoonkin pieniä juttuja matkaa varten (ei onneksi mitään kallista, sillä siihen ei mennyt edes sataa euroa) ja meillä oli tarkoitus lähteä ensi lauantai-aamuna reissuun. Onneksi emme sentään ottaneet vastaan niitä yhteistöitä joita tarjolla oli, nyt olisi vähän noloa. Vaan kuinkas sitten kävikään?
No katsopas; meillä on tässä taloudessa yksi vaaka. Astro.fi kertoo vaa’an persoonallisuudesta “Vaaka-ihmisillä on muita merkkejä useammin vaikeuksia päättää mitä he itse haluavat”, joka sitten heijastui jälleen tässä. Hanne tuossa katseli taas kerran Youtubesta vähän “Matkailu Aasiassa”-videoita ja siitähän se ajatus sitten taas lähti.
Muutimme sitten koko lomasuunnitelman viikon varoajalla; peruimme Latviassa odottavan hotellivarauksen, sekä laivamatkan Helsingistä Tallinnaan. Ostimme sitten sen sijaan yhdensuuntaiset liput Helsingistä Malesiaan Kuala Lumpuriin. Että semmoinen pieni muutos; hupsista keikkaa.
Vaikka tässä on tehty nopealla aikataululla vaikka ja mitä, niin tällaista äkillistä muutosta ei ole tullut aiemmin tehtyä. Vaan näin se menee; elämässä pitää olla spontaaneja ratkaisuja. Meillä oikeastaan jäi tuosta tammikuisesta postauksesta kytemään jo ajatus Kaakkois-Aasiasta; mitä jos kuitenkin? Lasketaas hieman budjetteja yhteen; otetaas ihan paperi ja kynä käteen ja lasketaan Malesian hotelleja ja lentoja ja otetaan vastakappaleeksi vaikka Roomassa ja Ljubljanassa sama aika. Plus matkakulut (muutkin kuin bensat, esim auton huolto ja tietullimaksut) ja “muut asiat” kuten esimerkiksi nähtävyydet. Alla on kuva, kuinka pitkälle päästiin kunnes päätös oli selvä….
Myöhemmin laskimme tuohon kyllä myös bensakuluja (jotka olivat suoraa tietä noin 1200 euroa pääkaupunkien kautta Napoliin ja takaisin, eikä mitään ylimääräisiä reissuja). Puhumattakaan sitten ruokakuluista, jotka Euroopassa on kuitenkin vähintään kympin luokkaa per annos, sekä kulttuurikohteista; pelkkä vierailu Colosseumilla maksaisi noin 30 euroa per lärvi. Pääsyy tälle päätökselle oli siis ihan vain yksinkertaisesti budjetti. Pääsemme näkemään ja kokemaan enemmän Malesiassa samalla rahalla, sen sijaan että istuskellaan autossa ja kiristetään päiväbudjettia minimiin. Sekin olisi toki täysin tehtävissä meidän säästöillä, mutta voisimme elää “täysillä” ehkä kuukauden. Nyt voimme elää vähän pidempään. Ja tämä oli siis oikeastaan se isoin syy; mahdollisuus olla pidempään ja saada enemmän irti matkasta.
Onhan se myös ihan mukava päästä vähän lämpimämpiin ja aurinkoisempiin keleihin. Tässä kun tätä talvea on kestänyt lokakuusta saakka ja tätä kirjoittaessakin sataa lunta (wtf?), niin vähemmästäkin alkaa riittämään. Kiva sitten palata lämpimästä lämpimään. Tuskin Suomessa nyt enää kesäkuussa lunta sataa. Tai eihän sitä tiedä.
Yksi syy myös tähän oli, että “mitä jos auto hajoaa?”. Sitä kun ei ikinä tiedä mitä reissuilla tapahtuu ja kun auto ei jonakin päivänä starttaakaan, voi se imaista matkabudjetista helposti pois montasataa euroa. Vaikka vakuutukset yms onkin, niin silti. Varsinkin nyt kun olemme vielä “työttömiä” reissun ajan, niin Hannella alkaakin todennäköisesti uudet duunit melkeinpä heti tuon matkan jälkeen. Emme voi siis ihan koko säästötiliä vetää nollaan, sillä takuuvuokrat ja muut maksut pitää olla kasassa uutta kämppää varten.
Pakko silti välillä katsoa itseään peilistä ja miettiä että onkohan näissä meidän jutuissa ikinä mitään tolkkua. Jengi varmaan oikeasti miettii että olemme täysin vajaaälyisiä; tehdä nyt jotain suunnitelmia puoli vuotta ja sitten viikkoa ennen toteutumista perua kaikki. Mutta me nyt ollaan vähän tämmöisiä hulivilejä. Tässä on varmaan myös se syy, miksi emme tule ikinä mitään omistusasuntoa hankkimaan. Todennäköisesti kyllästyisimme asuntoon muutamassa viikossa ja taas mennään.
Viikon päästä Malesiaan, tällä kertaa yhdessä
Mehän kävimme vuonna 2020 Malesian Penangissa, kun asuimme Thaimaassa ja meidän piti tehdä visarun. Mutta koska siinä nyt meistä riippumattomat tahot sähelsi ja sääti mitä sattuu, jouduimme menemään reissuun eri aikoihin. Nytpä tulee sitten mentyä yhdessä, joten saadaan varmasti enemmän matkasta irti. Plus että viimeksi olimme vuorokauden, nyt vähän pidempään. Hannehan on kyllä Malesiassa käynyt aiemminkin, nämä kuvatkin ovat itseasiassa tuolta kyseiseltä reissulta ajalta, kun me emme olleet edes vielä yhdessä.
Malesiaanhan meidän piti mennä muutenkin jo aikaa sitten, silloin kun olimme suunnittelemassa muuttoa pois Koh Samuilta. Mutta korona pilasi sen kokonaan, sillä rajat suljettiin ja kukaan ei päässyt mihinkään. Toki myös kissojen kulut toivat siihen oman lisänsä. Niitä kun ei “vaan viedä” rajan yli maasta toiseen kuten vaikkapa Euroopassa, vaan se vaatii pikkuisen enemmän säätöä ja paperityötä.
Ja mikä parasta; ennen Malesiaan laskeutumista päästään myös Thaimaahan! Meillä on nimittäin kahdentoista tunnin vaihtoaika Bangkokissa. Ai että, kyllä tekee aito thaihieronta höpötitiä kun on tässä istunut reilun vuoden perse nojatuolissa selkä vinossa takomassa duunia. Selkä on niin läjässä että pituutta tulee varmaan viisi senttiä lisää kun thai-täti murjoo sen suoraksi. Sitä odotellessa! Ja ehkä vähän ruokaakin.
Kuten sanoimme alussa; pahoittelut ettei sitä Euroopan rundia nyt tullutkaan. Jotkut teistä sitä saattoivat odottaakin, mutta nyt kävi näin. Seikkailuja kuitenkin tulee ja aivan varmasti jotain aivan uudenlaista!
Semmosta.
Kommentoi