Asioilla on tapana järjestyä – Uusi työ mahdollistaa vapaamman elämän

On se jotenkin hassua, että vielä noin kuukausi sitten kirjoitimme lauseen “nyt jos Hannekin nimittäin saisi vielä sellaisen työpaikan, jossa töitä voi tehdä kotoa käsin etänä”, niin nyt se hetki on sitten koittanut ja hän aloittaa uudessa työpaikassa huomenna. Niin se vaan on, että asioilla todellakin on tapana järjestyä, kun vaan niiden eteen tekee töitä. Ehkä mukana pitää olla välillä hyppysellinen tuuriakin, kuten tässäkin tapauksessa.

Nyt meillä on viimeinkin sellainen ihannetilanne, mitä lähdimme osittain ehkä Helsingistä hakemaankin; täysin etänä tehtävää työtä, joka ei ole millään lailla paikkariippuvainen ja joka tarjoaa hyvän ja tasaisen taloustilanteen. Seuraavaksi edessä on kuitenkin vielä hieman odottelua, jotta nykyinen vuokrasopimuksemme päättyy, jonka jälkeen meillä onkin jälleen iso päätös edessä; minne seuraavaksi?

Päästäkää minut pois Kalliosta

Helsinkiin emme ainakaan ole jäämässä, emmekä muuallekaan pääkaupunkiseudulle, vaan suuntaamme jonnekin aivan muualle. Ulkomaille emme ainakaan tämänhetkisellä ajatusmallilla ole MUUTTAMASSA, mutta pidempiä matkoja varmasti tulemme tekemään. Tällä hetkellä kuitenkin tarkoitus on etsiä asunto joltain edullisemmalta ja pienemmältä paikkakunnalta, muuttaa vuokralle ja lähteä sillointällöin vaikkapa muutaman viikon tai jopa kuukauden mittaisille reissuille koko perheen kesken. Kolmelle kissalle kun on aika vaikeaa löytää hoitopaikkaa ihan äkkiseltään, ainakaan järkevin hinnoin.

Meillä tuo seuraava asuinkaupunki vähän vaihtelee päivän mukaan, sillä maanantaina se voi olla Pori, tiistaina Turku, keskiviikkona Kotka ja torstaina Tallinna. Viikonloppuina näiden välillä sitten heitellään noppaa ja katsellaan asuntotarjontaa. Tällä hetkellä meillä on ykköspaikka aika selvä, mutta onko se sama vielä puolen vuoden päästä, siitä ei ole mitään takeita. Siksi emme ala sen tarkemmin asiaa tässä vaiheessa avaamaan.

Thaimaan irtiotosta suoraan suomalaiseen keski-ikään

Toinen haave, joka on tullut varmaan jonkun ihmeellisen aikuistumisriitin myötä, on oma mökki. Muut kolmekymppiset alkavat tässä vaiheessa perustamaan perhettä ja ostamaan omaa omakotitaloa, mutta me sen sijaan katselemme kesämökkitarjontaa jostakin järven- tai merenrannalta. Ehkä tässä on syynä se, että Markuksen perheellä ei ole käytännössä koskaan ollut omaa mökkiä ja Hannen perheen järvenrantamökki on myyty jo vuosia sitten. Heillä toki on mökki edelleen Ylläksellä, mutta sinne nyt ei ihan viikonloppureissua tehdä. Plus että lappilainen suomaisema ei ole ihan sama asia kuin tyyni järvi…

Olisi aivan mahtavaa omistaa joku pieni hirsitorppa jossakin Turun saaristossa, hörppiä Palsamäen Akilta ostetulla kuparipannulla keitettyä pannukahvia omalla pienellä terassilla, kuunnellen meren kohinaa ja kaakattavia lokkeja. Katsella kuinka Mustikki makaa terassin korituolissa ottamassa aurinkoa, repiä Boboa alas pihakoivusta ja käskeä Binkkua olemaan hiljaa ja tulemaan pois verhotangosta. Kun ilta sitten alkaa pikkuhiljaa hämärtyä, laittaa Hanne grilliin ja saunaan tulet samalla, kun Markus lähtee moottoriveneellä hakemaan naapuripitäjän kyläkaupasta hieman saunaolutta, mutta palaakin sitten humalainen naapurin Veijo-setä mukanaan takaisin. Ilta sitten kuunnellaan kuinka hänen Irma-vaimonsa ei ymmärrä miehensä yhtäkkiä herännyttä frisbeegolf-innostusta ja talveksi pitäisi vielä Volvokin korjata ja katsastaa. Tässä vaiheessa meillä tietysti olisi myös oma koira, nimeltään Doggo, joka olisi rodultaan Shiba Inu.

Ja kaikki tämähän on täysin realistista ja toteutettavissa olevaa haavetta, varsinkin tässä rahatilanteessa :) Todennäköisempää kuitenkin on, että seuraava isompi ostos tähän perheeseen on auto. Se helpottaisi meidän menoja aika kovastikin, varsinkin tulevaisuudessa. Nyt siis vain ralli-Corollaa katselemaan, jotta voi sitten CD-soittimesta huudattaa Aknestikin Suomirokkia. Tai MITÄS JOS ostettaisiinkin matkailuauto!? Siinähän yhdistyy mökki SEKÄ auto! Nyt nimittäin lähtisi aika halvallakin. Mitenhän tämäkin taas eskaloituu..?

Joulu on jo ovella

Koska on kuitenkin jo lokakuun puoliväli ja olemme nähtävästi kohta jo kuuskymppisiä, aloimme suunnittelemaan jo tulevaa joulua käymällä Stockmannilla juuri sinne auenneella jouluosastolla. Kyllähän siellä oli tietysti vaikka ja mitä, mutta yllättävän vähän silti yhtään mitään. Kyllä meille sieltä sentään parit jouluvalot mukaan tarttui, vaikka ovatkin ehkä enemmänkin “fairy lightseja” kuin jouluvaloja. Nämä kun sitten asennettiin seinille, niin eiköhän Binkku ollut heti ensimmäisenä repimässä niitä jo alas. Siis ei saatana miten ärsyttävä eläin, kuulostaakin ihan joltain vuohelta. Harmi kun tähän blogiin ei oikein voi laittaa äänitiedostoa tarjolle, sillä Binkku on aivan varmasti joku lammas kissan kehossa. Ei kissat pidä määkivää ääntä…

Joulukuusta emme sentään vielä ostaneet, mutta aivan varmasti sellaisen taas hommaamme, viimeistään marraskuussa. Ja tätä sitten pidetään nurkassa vielä vappunakin kun sellainen kerrankin hankitaan! Tai no olihan meillä viime vuonnakin sellainen Kroatiassa ja hieno muuten olikin. Niistä thaimaalaisista joulutikkaista ei sitten enää puhutakaan. Nyt jälkikäteen kun tuota postauksessa olevaa kuvaa katsoo niin ei jumalauta ei helvetti :D

Koti kuntoon 2021

Ainakin nyt voi sanoa, että asunto on viimein “kunnossa”, sillä kaikki tarvittavat huonekalut sun muut on viimein hankittu. Sohva menee vielä vaihtoon, mutta uusi on jo tilattu ja tulossa sitten joskus. Siinä nyt menee tuttuun tapaan vähän pidempi aika, sillä sitä mäntyä tuskin on vielä kaadettukaan mistä se sohvan runko rakennetaan, mutta tuleepahan silti “sitten joskus”. Mutta muuten kodissa on kaikki kunnossa, vaikka tietysti aina jotain pientä koristehärpäkettä ja muuta pienirtaimistoa löytyy sieltä ja täältä välillä. Nyt on jopa ruokapöytäkin! Ennenhän me siis syötiin sohvalla kuin ensiasuntoon muuttavat teinit, pitäen ruokalautasta vasemmassa kädessä ja haarukkaa oikeassa.

Sinänsä kyllä aikamoinen saavutus, että olemme asuneet Suomessa vasta tammikuusta asti, eikä meillä ollut tänne palatessa juuri mitään, huonekaluja ainakaan. Silti olemme onnistuneet hommaamaan käytännössä kaiken + vähän koristeitakin. Alunperinhän tarkoitus oli ostaa mahdollisimman paljon käytettynä ja nyt kun katselemme ympärillemme, olemme onnistuneet siinä aika hyvin. Suunnilleen puolet kaikesta on ostettu käytettynä jostakin. Ihan kaikkea ei vain pysty, koska auton puute tai sitten kaikkea ei vain löydy käytettynä, ainakaan sellaisena kuin sen haluaisi. Tai jos löytyy, on kilpailu niin kovaa, että kyseinen tuote revitään heti käsistä.

Millaisia tulevaisuudenhaaveita sulla on? Entäs odotatko joulua ja miten meinaat sen viettää?

Seuraahan meitä myös Instagramissa!