Paluumuutto Eurooppaan – Koronatilanne jännittää

Home / Aasia / Paluumuutto Eurooppaan – Koronatilanne jännittää
Kissat ovat jo valmiina matkaan!

Koittihan se hetki viimeinkin! Nimittäin se, kun Thaimaasta lähtöön on alle 24 tuntia aikaa ja paluumuutto Eurooppaan alkaa!

Tämän viikon aikana olemme saaneet hoidettua asioita paljonkin, itseasiassa enemmän kuin viimeisen kuukauden aikana yhteensä. On tehty vientipaperit kissoille, on tehty koronatestit ihmisille ja on lähetetty maileja sinne ja tänne ja on tehty työasioita niin nykyisiin töihin liittyen, kuin myös mahdollisesti tuleviinkin. Toivottavasti mikään ei ole unohtunut tässä tohinassa.

Miltä tuntuu ottaa koronavirus COVID-19-testi?

Kuten aiemmin mainitsimmekin, olemme siis lentämässä Thaimaasta Itävaltaan ja katsotaan sitten siellä mitä elämällämme tehdään. Itävaltaanhan ei Thaimaasta (tai monesta muustakaan maasta) pääse, jollei koronaviruksen PCR-testiä ole tehty. Koronatestin voi ottaa Itävallan lentokentällä, mutta koska meillä nyt oli aikaa, otimme sen jo Thaimaassa. Plus se oli huomattavasti halvempaa tehdä täällä (3500 bahtia, sisältäen myös lentokelpoisuustodistuksen). Nyt vain toivotaan, että thaimaalaisen sairaalan leimat ja todistukset kelpaavat Wienin viranomaisille.

Luimme etukäteen testistä millaista koronatestin ottaminen on ja vastauksia oli kahdenlaisia; toisten mielestä se sattuu paljonkin ja toisten mielestä se on kuin vetäisi vettä nenään. Ei se kyllä niin paha ole mitä monet tuntuvat sanovan ja koko prosessi kesti alusta loppuun korkeintaan kymmenen sekuntia, sisältäen näytteenotoen nielusta sekä nenästä. Markuksen mielestä testin otto nenästä tuntui samalta kuin tunkisi Snöreä nenään, Hannen mielestä se taas on vähän kuin aivastuttaisi kokoajan. Inhottavalta jokatapauksessa, mutta kyllä sen kahden sekunnin puikottelun kestää. Eli aivan kuin meillä petipuuhissa.

Saen Saep-kanaali Bangkokissa.
Saen Saep-kanaali Bangkokissa.

Kissojen vientipaperit – viimein valmiit!

Tästä projektista kerromme vähän tarkemmin lisää, kun olemme Euroopassa. Teemme silloin yksityiskohtaisemman katsauksen lemmikin kanssa matkustamisesta ja sen hinnasta, mutta sanotaan nyt kuitenkin että näitä papereita on odotettu ja koko tämän projektin kanssa on väännetty nyt puolisen vuotta. Ja viimein paperit ovat tehty, kiitos vielä Relo4Pawsin. Kyseessä siis yritys, joka on keskittynyt nimenomaan lemmikkien vientiin ja tuontiin Thaimaasta tai Thaimaahan. Ja on muuten aivan timanttisen hyvä firma, jonka kanssa hoituu kaikki paperitöistä kuljetuksiin ja heiltä saa vielä tarvittavat tarvikkeet, mikäli niitä ei itsellään ole.

Kissat odottavatkin nyt “innoissaan” matkalle lähtöä, vaikka eivät tietysti ymmärräkään asian päälle mitään. Kirjoitushetkellä energiaa piisaa ja asunnossa juostaan eestaas pitkin portaita. Katsotaas millainen fiilis on, kun pääsevät pois kantobokseistaan parinkymmenen tunnin lennon jälkeen. Voi siinä pienillä eläimillä olla kestämistä. No, perillä saavat sitten jotakin herkkuja pitkän matkan päätteeksi. Olettaen että kaikki tulevat hengissä perille.

Instagrammaaja työssään.
Instagrammaaja työssään.

Pakkailua ja odottelua

Viimeksi pakkasimme Fjällräven Kajkarinkkojamme reilu kuukausi sitten, kun lähdimme Samuilta Bangkokiin. Nyt teemme sen uudelleen. Onhan tämä kieltämättä vähän haikeaa, kun joistain esineistä vaan joutuu luopumaan koska ne eivät mahdu mukaan tai painorajat hakkaavat yli. Alkuun meinasimme laittaa postitse osan tavaroista menemään vanhemmille Suomeen, mutta ne olisivat todennäköisesti jääneet johonkin autotalliin pyörimään. Siispä otamme mukaan kaiken minkä saamme, lopun mennessä myyntiin tai roskiin. Onneksi tällä kertaa roskiin ei oikeastaan mennyt kuin muutamia vaatteita, valtaosan saimme myytyä. Jatkossa ei tarvitsekaan olla enää Facebook-kirppareilla myyjän roolissa, vaan pääsee olemaan se tyhmiä kyselevä ja ghostavaa ostaja.

Hyvästi Pleikkari, olit uskollinen kumppani, mutta laukkuuni et mahtunut. Tuo nyt paljon iloa pienelle thaimaalaispojalle. -Markus

Paluumuutto alkaa – Euroopan koronavirustilanne jännittää

On pakko myöntää, että Euroopassa jylläävä koronavirustilanne hieman ehkä jopa huolettaa. Olemme nyt eläneet täällä aikamoisessa turvasatamassa. Piilossa pandemiaa maassa, jossa turvatoimet ovat vedetty aivan äärimilleen, vaikka uhkaa ei käytännössä ole lainkaan. Thaimaassa on alle 4000 tartuntapausta koko aikana, viimeisen vuorokauden aikana kuusi koko maassa ja ihmisiä on kuitenkin 70 miljoonaa. Itävallassa koronatartuntoja on yhteensä 55 000 ja vuorokauden aikana 1200 uutta, asukasluvun näyttäessä 8 miljoonaa.

Väkisinkin tuohon jollaintavalla reagoi, koska jatkossa uhka on olemassa ja paljon lähempänä ja turvatoimetkaan todennäköisesti eivät ole ihan samalla tasolla ja maskipakkokin on käytössä vain julkisissa kulkuneuvoissa, ravintoloissa ja suurissa tilaisuuksissa. Thaimaassa on edelleen täysi maskipakko, menit minne tahansa. Toki tästä vähän luistetaan, mutta valtaosalla on kuitenkin kasvosuojain kasvoillaan. Ainakin siis Bangkokissa, Samuilla todennäköisesti lipsutaan enemmänkin. Suomen tilanteesta emme edes mainitse, se nyt on täysi vitsi.

Maskipakko on sulauttanut kasvomaskit kasvoillemme.
Maskipakko on sulauttanut kasvomaskit kasvoillemme.

Me hyvin todennäköisesti pidämme kasvomaskia aina ulkona ollessa, vaikkei tarvisikaan. Olemme niin tottuneet sen käyttöön, että se on lähes liimautunut naamaan kiinni ja meillä niitä maskeja nyt on useampikin. Jotenkin olisi jälleen outoa lähteä ulos ilman, että kasvoilleen vetäisee maskin. Sitäpaitsi Itävallassa on kylmempi kuin Thaimaassa, joten maski lämmittää. Se onkin se toinen asia mihin tässä pitää varautua… Kymmenen astetta ja vesisade voi tuntua vähän erilaiselta kuin 30 astetta ja vesisade.

Näkemiin Thaimaa!

Meidän osaltamme Thaimaassa asuminen päättyy tähän. Reilun vuoden sitä kesti, mutta nyt tiemme eroavat. Ehkä joskus vielä palaamme, todennäköisesti emme. Tämä kuitenkaan ei päätä meidän blogia tai tarinaamme, sillä tässähän oli vasta ensimmäinen luku ulkosuomalaisen elämässämme. Seuraavaksi meitä (ja sinua) odottaakin uusvanhat mantereet, uudet maat, kaupungit, kulttuurit ja mikä parasta; ruoat!

Mistä sen tietää vaikka kolmenkymmenen vuoden päästä kirjoittaisimme postauksen “Sinne ja takaisin – kahden suomiurpon tarina” Bilbo Reppulin tyyliin päädyttyämme takaisin Koh Samuille.

Seuraa ihmeessä matkaamme Instagramissa ja Facebookissa, joista varsinkin Instagramiin päivittelemmekin varsin aktiivisesti sisältöä!

Nähdään Wienissä!

Discover more from Hop Into My Boots

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading