Tämä on taas niitä postauksia, jonka julkaisua mietimme pariin otteeseen, koska Thaimaahan matkustaminen on jälleen ajankohtaista ja suosittua. Mutta koska muiden mielipiteiden ei saisi antaa vaikuttaa siihen mitä teet, niin antaa mennä. Kerrotaan siis nyt suoraan 10 asiaa mitä emme kaipaa Thaimaasta. Olemmekin myös kirjoittaneet postauksen, jossa kerromme viisi asiaa, joita kaipaamme Thaimaasta. Käy siis lukaisemassa sekin!
Suursuosittu bloggaaja Mungolife oli äskettäin Instagramin Stooreissa kertonut oman asiallisen vertailunsa parista pizzeriasta, josta joku sitten veti herneen palkoineen nenään ja antoi varsin napakkaa palautetta. Nykypäivänä kun tuntuu olevan aika vaikeaa olla mitään mieltä mistään, koska joku pahoittaa aina mielensä. Katsotaas nyt taas mitä tästä tulee kun kerromme rehellisesti (jälleen kerran) mitä mieltä olemme Thaimaasta ja mitä emme siitä tule kaipaamaan.
Ei pitäisi olla yllätys että postaus on jälleen kerran hieman negatiivissävyitteinen. Yleisesti ottaen on paljon kivempi purkaa mieltään ja sitä vartenhan tämän blogin perustimmekin – jotta voimme avata ajatuksiamme ja tunteitamme. Aiemmin kirjoitimme jo yhden hieman vastaavanlaisen postauksen, jossa kerroimme miksi muutamme maasta pois ja vuosi sitten kirjoitimme mikä Thaimaahan muuttamisessa on huonoa. Nyt kerromme kuitenkin VAAN ne huonot asiat, joten uliuli, valitusta tulee! Ja nimenomaan meidän kokemuksiimme ja näkemiimme perustuen. Emme siis tiedä millaista elämä on muualla kuin Koh Samuilla tai Bangkokissa.
Lue myös: 7 asiaa, joita kaipaamme Suomesta
10 asiaa mitä emme kaipaa Thaimaasta?
Meteli
Kaikkialla on hirveä meteli ja luonnollisesti tämä vielä korostuu enemmän Bangkokissa. Ajoneuvot ajavat puolikkailla pakoputkilla jotta saadaan aikaan mahdollisimman kova pärinä ja kovaääninen musiikki pauhaa kauppakeskuksissa ja marketeissa niin, ettet kuule omia ajatuksiasi lukiessasi ostoslistaa. Ohikulkeva hedelmämyyjä soittaa torvea tai pirikelloa koko ajan, vain koska voi. Joka aamu heräämme siihen, kun joku pakoputketon moottoripyörä päristää ikkunan alla niin, että koko kortteli kuulee. Tai siihen, että jotkut ajavat aamuyöllä kisaa viritetyillä autoillaan. Itseasiassa ainoat suht hiljaiset paikat koko kaupungissa ovat metrot ja BTS: näissä kukaan ei puhu, vaan jokainen tuijottaa vain kännykkäänsä.
Ilmasto (kuumuus ja kosteus)
Aina on kuuma. Olit sitten sisällä tai ulkona, niin aina on kuuma. Tämähän nyt ei yllätä ketään, kun katsoo kartasta missä Thaimaa sijaitsee, mutta me nyt vaan olemme sitä mieltä että ilmasto ei ole meidän mieleen. Kuumuutta korostaa vielä kosteus, joka tulee myös sisälle asti. Kuten aiemminkin olemme maininneet; kosteus myös pilaa vaatteet, huonekalut ja oikeastaan kaiken muunkin. Kuumuuden takia myös ilmastoinnin tulee olla päällä lähes aina, joka taas nostaa sähkölaskun turhankin korkeaksi.
Ötökät
Tähän lukeutuu kaikki hyttysistä muurahaisiin ja myös huomattavasti isompiin ja värikkäämpiin pörriäisiin. Ihme on, ettemme ole saaneet dengueta, sillä hyttysenpistoja on tullut vuodessa enemmän kuin Suomessa koko elinaikana. Thaimaalainen hyttynen on siitä suomalaista veljeänsä vittumaisempi, sillä se on täysin äänetön ja jättää pistojälkensä ympärille golfpallon kokoisen patin, joka kutiaa aivan helvetisti. Kaikkien muiden tautien lisäksi se voi levittää denguen ohella myös chikungunya-virusta.
Muurahaiset sen sijaan tuntuvat löytävän aina tiensä asuntoon, jos jätät vähänkin ruokaa lautaselle kun laitat ne tiskialtaaseen tai jos unohdat pienenkin murusen jonnekin, roskapussista puhumattakaan. Yksi muurahainen voi haistaa puolikkaan sipsin varmaan Pattayalta asti, joten sieltä sitten lähdetään tallustamaan kohti Bangkokia koko armeija jonossa seuraten.
Likaisuus
Thaimaan paskaisuudesta olemme kirjoittaneet oman erillisen postauksenkin. Se tosin liittyi enemmän Koh Samuiin, mutta sama meno on myös Bangkokissa, vaikkakaan ei niin vahvasti. Täällä jätteenkeruu tuntuu toimivan huomattavasti paremmin kuin Samuilla. Mutta kuten kaikissa muissakin metropoleissa, rotta- ja torakkaongelma on vahva.
Muiden huomioimattomuus
Tämä itseasiassa on enemmän Bangkokin ongelma, kuin koko Thaimaan. Täällä tuo “minäminä-kulttuuri” korostuu huomattavasti, kuten usein pääkaupungeissa tuntuu olevan tapana.
Ainoa paikka jossa thaimaalaisilla on kiire, on liikenne. Muuten kävellään hitaasti kaikkialle, luuria tuijotellen ja tien puolelta toiselle vaappuen. Mutta kun rattiin päästään, tulee jokaisesta oman elämänsä Tommi Mäkinen ja on vain yksi vaihde; täyttä vauhtia eteenpäin ja silloin jokainen eteensattuva on vain hidastetöyssy. Kävellessä ei katsota sivuille, eikä myöskään eteenpäin, vaan aina kengänkärkiin. Siinä missä suomalainen katsoo kolme metriä eteenpäin kävellessään, thaimaalainen katsoo kolme senttiä. Kun käännytään kotipihasta ajoväylälle, ei katsota koskaan oikealle, josta liikenne tulee. Aina vain vasemmalle ja toivotaan ettei kukaan aja yli.
Ihan vain vinkkinä Foodcourteissa vierraillessa: jos kädessäsi on tarjotin ja olet menossa pöytään, katso aina ympärillesi ennen kuin otat askeltakaan. Ei ole yhtä eikä kahta tilannetta, jossa vieressä paikallaan seisonut henkilö päättää hypätä syliin siinä vaiheessa kun itse lähdet liikkumaan, koska hän on kokoajan tuijottanut puhelintaan, eikä edes tajua että olet vieressä. Pahimmillaan saat kuumat ruoat syliisi.
Ulkomaalainen on rikas-ajatusmaailma
Länsimaalaisilla on aina rahaa ja aina asiat hyvin. Jos jotain myyt, pitää aina antaa vähintään 30% alennusta ja usein vielä valehdellaan omasta tilanteesta jotta alennusta saisi. On aivan sama mikä “farangin” elämäntilanne on, se ei paikallista kiinnosta. Hänellä menee kuitenkin huonommin. Tai niin hän ainakin väittää. Hymy on suupielissä niin kauan kun ulkomaalaiselta löytyy rahaa. Ei Thaimaata turhaan sanota feikkihymyjen maaksi.
Toki lähes jokainen ulkomaalainen on Thaimaassa omasta tahdostaan, joten sinänsä suhtautumisen tavallaan ymmärtää. Ulkomaalaisten kuitenkin odotetaan maksavan jatkuvasti jostakin, jos ei muusta niin ainakin oleskeluluvasta. Ja jos ei vielä ole käynyt selväksi; me emme ole varakkaita, vaan kaukana siitä. Tulotasomme on samaa kuin paikallisilla, ellei huonompi. Ilman veronpalautuksia olisimmekin aikalailla kusessa ja ilman niitä muuttaisimme todennäköisesti ilman kissoja Suomeen.
Thaimaa on kuin pieni Amerikka
Amerikkavertaus ehkä aukeaa paremmin sellaiselle, joka on käynyt esimerkiksi Bangkokissa. Thaimaa on hyvin pitkälti tehty autoja ajatellen. Autolla pääsee kaikkialle ja autolla mennään kaikkialle, siis ihan kaikkialle. Bangkokissa tämä kaikki eskaloituu järjettömiin ruuhkiin, vaikka metrot ja muutkin ovat olemassa. Pahimmassa tapauksessa samalla ajokaistalla voi ajaa kaksi moottoripyörää vastakkaisiin suuntiin. Kävellä toki voi, mutta autotien vierellä tai jalkakäytävällä, väistellen puita, kuoppia tai satunnaisia tolppia jotka jostakin kumman syystä on asetettu kulkuväylälle. Kuten myös postauksen artikkelikuvasta näkyy, jälkakäytävät eivät ole aina kaikista leveimpiä.
Kaikkialla on myös amerikkalaisia ketjuravintoloita ja enimmäkseen niitä pikaruokaravintoloita. Bangkok on myös valtavan iso paikka ilman varsinaista keskustaa, jolloin välimatkat kaikkialle ovat pitkät. Sama pätee myös Koh Samuihin, sillä saaren länsipuolelta BigC-supercenteriin meno kestää vähintään puoli tuntia.
Maksulliset nähtävyydet
Koska ulkomaalainen (tai siis länsimaalainen) on aina turisti, tai sellaisena hänet mielletään, ovat monet nähtävyydet maksullisia. Siinä missä paikallinen voi mennä katsomaan Bangkokissa sijaitsevaa Wat Arunia ilmaiseksi, kaivaa ulkomaalainen lompakkoaan esiin. Tietysti on ymmärrettävää, että paikalliset voivat mennä uskontonsa takia katsomaan temppeleitä tai rukoilemaan, mutta vähintään sadan bahtin maksu maassa vuosia asuneelta länkkäriltä tuntuu vähän erikoiselta, varsinkin kun hän ei pääse edes temppelin piha-alueelle maksamatta. Lumpini-puisto ja jotkut kattobaarit sentään ovat ilmaisia. Samuilla temppelit ovat ilmaisia kaikille.
Esimerkiksi Wat Pho-temppelille pääsy maksaa 200 bahtia per naama, Grand Palaceen 500 bahtia.
Ruoka
Thaikkuruokaa ei tule ikävä. Sitä on syöty aivan tarpeeksi ja samat mausteet, raaka-aineet ja tekotavat tulevat korvista ulos. Tästä syystä tuskin tulemme ihan heti thaimaalaista ruokaa syömään. Yleisesti ottaen meidän mielipide thaimaalaisesta ruoasta on seuraavanlainen; rasvaista, sokerilla kuorrutettua ja tylsää, jossa monet ruoat maistuvat aikalailla samalta. Sitruunaruohoa ja thai-basilikaa kaikkialla. Valmisruoista puhumattakaan, ne vasta samalta maistuvatkin. Thairuoka ei ollut ensilusikallisella mikään maailmaamullistava kokemus, nyt se on sitä vielä vähemmän. Siksi syömmekin nykyään mieluummin intialaista, vietnamilaista tai länsimaalaista ruokaa.
Mielipiteen ilmaiseminen Thaimaasta
Tämä on se, mitä tulee eniten vastaan internetissä ja jota varmaan tulemme kaipaamaan vähiten. Thaimaasta ei saa sanoa mitään huonoa, mutta ei myöskään mitään hyvää. Mitä vaan teet, niin joko “voit tulla Suomeen sieltä valittamasta” tai “tuet ja kannatat seksityöläisillä ja lapsiorjilla ylläpidettyä taloutta”. Miksei vaan voi sanoa kuten asiat ovat? Tuntuu että on vain kaksi ihmisryhmää Thaimaan suhteen; vihaajat ja ihannoijat. Välimaastoa ei ole. Juuri tämän kappaleen takia mietimme jälleen millainen riski tämän postauksen julkaisu on. Joojoo, muutetaan Suomeen ja eletään sinun verorahoillasi ja syödään sinun eläke. Vain koska mielipiteemme on väärä.
Lue myös: Thaimaahan muutto – puolesta ja vastaan
Mitä mieltä sinä olet Thaimaasta? Vihaatko vaiko rakastatko?
Voit kertoa mielipiteesi joko kommenteissa, mutta myös Instagramissa tai Facebookissa.
Kommentoi