Mitä ulkosuomalainen kaipaa Suomesta?

Kun kotimaa jää taakse, joutuu sitä väkisinkin luopumaan joistakin asioista. Kaikkea ei välttämättä osaa arvostaa tai kaivata, kunnes ne otetaan pois. Ulkosuomalaisena (ulkomailla asuva suomalainen) koti-ikävä saattaa iskeä monellakin tapaa, eikä pelkästään ihmissuhteiden muodossa. Tavaroita, ruokaa, palveluita… on paljon asioita joita suomalaisena on tottunut saamaan, mutta ulkomailla ollessa, saati asuessa, näistä ei ole mahdollista nauttia. Ei ainakaan, mikäli asuu Thaimaassa. Tämä postaus keskittyy juurikin asioihin, joita me kaipaamme Suomesta.

Juomakelpoinen hanavesi, jonka lämpötilaan voi vaikuttaa

Suomessa yksi isoimmista eduista, jota monissa muissa maissa ei ole, on puhdas vesi. Nimenomaan se vesi, joka tulee hanasta. Thaimaassa (ja yleisestikin Aasiassa) jos juot hanavettä, saatat viettää pöntöllä ainakin loppuillan ja huonossa tapauksessa vielä seuraavankin, joten lähes jokaisen kauppareissun yhteydessä joutuu ostamaan tukkupaketin vesipulloja tai keksimään jonkun vaihtoehtoisen ratkaisun. Emme kuitenkaan pese hampaita pullovedellä, vaikka sekin monen mielestä on suotavaa. Olemme todenneet riskin olevan sen verran pieni, joten helpompaa pestä hampaat hanavedellä.

Olisi myös jees, jos hanasta saisi haalean veden sijasta kuumaa vettä. Lämmintä vettä kyllä hanasta saa, mutta sitä ei pysty säätämään lainkaan. Onneksi suihkuveden lämpötilaan voi sentään vaikuttaa, mikäli taloudesta löytyy sähkösuihku.

Näitä pullopaketteja saa kantaa kaupoista vähän väliä. Muitakin tapoja tietysti on, mutta tämä on yksi vaihtoehto.

Laadukkaat ja kestävät tuotteet

Tällä ei tarkoiteta pelkästään vaatteita, vaan ihan kaikkea. Thaimaalainen laatu kaiken materiaalin suhteen on täysi vitsi. Ostapa kaupasta housut, laita ne jalkaasi ja tee yksikin väärä liike, niin kuulet kuinka haaroihin repeää nyrkin mentävä reikä. Tai osta purkinavaaja ja avaa sillä metallinen säilykepurkki. Eipä muuten onnistu, sillä kyseinen alumiiniavaaja taipuu heti mutkalle kun se koskettaa säilypurkin kantta. Sen jälkeen taivutatkin sen käsissäsi suoraksi ja koitat uudelleen. Neljännen kerran jälkeen heität raivoissasi purkinavaajan roskiin ja avaat säilykepurkin vasaralla ja talttapääruuvimeisselillä, jotka muuten nekin ovat jo jostain kumman syystä ruostuneet, vaikka ovat aina sisätiloissa lämpimässä. Kannattaa siis tuoda mukanasi suomalainen purkinavaaja, tai pyytää jotakuta postittamaan sellainen.

PS: Onneksi meille tuotiin sellainen myöhemmin.

Thaimaalaisten tuotteiden laatu ei päätä huimaa. Tässä hylly vain hajosi itsekseen.

Tuntuukin olevan aivan sama, onko thaimaalainen tuote ollut halpa vaiko kallis, se hajoaa silti aivan liian nopeasti. Hyllyt romahtavat itsekseen, lusikat taipuvat syödessä, muovipussit… no mitä luulet kestävätkö yhtä hyvin kuin suomalaiset Alepa-kassit? Käytännössä laatu on samaa, kuin heikoimmalla biopussilla, paitsi että nämä pussit eivät maadu.

Kävelykadut

Kuten aiemmassa postauksessa olemme jo kertoneet, täällä ei kävellä mihinkään. Kävelykatuja tulee väkisinkin ikävä, sillä olisi välillä oikein mukava kävellä asfaltoidulla tiellä vaikkapa lähikauppaan ja takaisin, tai kulkea vaikkapa puistoissa, jonne sora-autot eivät pääse. Pikkuhiljaa tännekin on ruvettu rakentamaan jonkunlaista jalkakäytävää, mutta menee todennäköisesti vielä kauan, ennen kuin se kattaa enemmänkin kuin yhden osan saaresta. Valtaosan ajasta kävelet kuitenkin liikenteen seassa.

Lenkille meneminen on myös vähän epämieluisaa, sillä se tapahtuu autotien reunassa liikenteen seassa. Eikä autot ole suurin ongelma, sillä oman mausteensa lenkkeilyyn tuo myös kulkukoirat, jotka haukkuessaan juoksevat jaloissa. Väkisinkin siinä miettii milloin joku tarraa nilkkaan kiinni.

Lue myös: Thaimaa ja sen vaarallinen liikenne

Kahvilakulttuuri

Thaimaassa, tai ainakin Koh Samuilla kahvilakulttuuri keskittyy pitkälti vain pariin kaupunginosaan, eikä niitä todellakaan löydy joka kulman takaa. Kahviloita tietysti on, mutta ne tuntuvat olevan jokseenkin piilossa. Olemme itse löytäneet eurooppalaiseen tyyliin sopivat kahvilat joko saaren länsipuolelta Nathonista tai ylihinnoiteltuna turistialueena tunnetusta Fisherman’s Villagesta. Kahveista löytyy sentään kummallisia erikoisuuksia, kuten allaoleva ruusulatte, jossa on siis ruusun terälehtiä ripoteltuna pinnalle.

Ruusun terälehdillä varustettu kahvi Greenlight Cafessa.

Kierrättäminen

Kierrättäminen on nyt IN ja se on tietysti myös tosi hyvä juttu. Paperit kierrätetään yhteen paikkaan, muovit toiseen ja lasit kolmanteen jne. Roskat viedään usein yhteen isoon roskakatokseen, josta roskakuski sitten hakee ne pois ja vie kaatopaikalle tai kierrätysasemalle. Thaimaassa näin ei kuitenkaan ole. Sitä on kieltämättä vähän ikävä, että roskille olisi jokin selvä paikka minne ne viedään. Nyt niitä heitellään vähän sinne ja tänne, josta joku sitten kerää ne joskus pois. Usein roskapussit lojuvat tienvierellä useamman päivän, jolloin kulkukoirat pystyvät repimään ja levittämään niitä pitkin pihaa.

Entäs jos haluat kierrättää vaikkapa kaukosäätimen paristot tai aerosolipullot? No mihinkään S-Marketin pieneen punaiseen laatikkoon niitä et ainakaan voi viedä, joten vaihtoehto on etsiä joku romunkerääjäukko kadulta tai viedä ne itse kaatopaikalle jonnekin. Tai sitten heitetään ne vain muidenkin roskien sekaan, kuten paikallisetkin tekevät. Romunkerääjät ovatkin yksi saaren isoja pelastuksia, sillä he pyörivät ympäri korttelia keräämässä roskia sivuvaunumopoonsa ja kantavat niitä sitten kierrätysasemalle muutamia kolikoita ansaitakseen. He ottavat mielellään ihmisiltä ylimääräiseksi jääneitä tai rikkoutuneita tavaroita.

Kivasti piristää paratiisimaisemaa tämä roskakasa.

Karkit ja herkut

Kun ulkomaille muuttaa, alkaa ensimmäisenä väkisinkin kaipaamaan kotimaan herkkuja. Ruisleivät, rahkat, raejuustot… Niillä nyt ei meille ole mitään merkitystä. Mutta varsinkin Fazerin makeiset, niitä on ikävä. Vegaanille sopivia karkkeja ja suklaata täällä Thaimaassa ei paljoa ole, joten ne muutamat vaihtoehdot käyvät nopeasti tökkimään. Sipsejä kyllä löytyy, mutta niitäkin vain muutama eri vaihtoehto ja Laysin rasvassa uitetut sipsit jättävät vain sormet tahmeiksi. Onneksi on sentään Pringlesit, vaikka niistäkin vain yksi vegaanille sopiva maku. Tai sitten menet Lamain Ecomarketiin ja maksat itsesi kipeäksi yhdestä pienestä suklaakookospallosta.

Rockbarissa tilattu ”mango sticky rice” ja tuore kookos. Näitä sentään voi syödä.

Pukeutuminen

Alapuolella on kuva, jolta tässä ollaan näytetty viimeisen vuoden verran, parilla eri variaatiolla. Shortsit, sandaalit, t-paita. Jos on kylmä niin päällä huppari. Jos päällensä pukee mitään muuta, tulee äkkiä hiki. Meikistä on turha haaveilla, sillä se sulaa naamasta muutamassa minuutissa. Välillä olisi mukava pukeutua jollakin muulla tavalla, ehkä jotenkin joka korostaisi vähän omaa persoonaa tai tyyliä, mutta täällä se on erittäin vaikeaa. Sillöin tällöin olisi kiva laittaa vaikka nahkatakki ja farkut mutta siinä saisi varmasti jonkinlaisen lämpöhalvauksen.

Tältä Hanne on näyttänyt viimeisen vuoden. Välillä huppari on päällä, useimmiten ei.

Lue myös: Thaimaahan muutto – puolesta ja vastaan

Asutko itse ulkomailla ja mitä sinä kaipaat Suomesta?

2 thoughts on “Mitä ulkosuomalainen kaipaa Suomesta?

  1. Joo mutta siellä on hedelmiä! Ihania, kypsiä taatusti tuoreita hedelmiä kuten kuvakin osoittaa! Mutta joo ymmärrän kyllä makean nälän, ja kaikkea kaipaa aina silloin kun sitä ei ole :)

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s