Asuminen Koh Samuilla: Tatuointi Thaimaassa?

Home / Aasia / Asuminen Koh Samuilla: Tatuointi Thaimaassa?
Night Market Koh Samuilla

Millaista on elämä ja asuminen Thaimaan paratiisisaarella, jota kutsutaan nimellä Koh Samui? Siitä kertoo tämänpäiväinen blogipostaus, jossa menemmekin ensin tatuointineulan alle ja sen jälkeen vähän trimmailemaan pitkäksi kasvaneita puskia! Paljonko esimerkiksi maksaa tatuoinnin ottaminen Thaimaassa?

Tatuointi Thaimaassa

Edellisen blogipostauksen lopussa puhuimme hieman neulan alle menemisestä, joten aloitetaan nyt vaikka siitä. Varasimme siis molemmat ajat erääseen erittäin suosittuun ja palkintojakin voittaneeseen tatuointistudioon, nimeltään Metal Tattoo. Luonnokset olimme käyneet toimittamassa jo edellisviikolla ja nyt oli tullut aika toteuttaa ne. Markuksen tatuointi oli hieman työläämpi ja isompi, joten sen teossa vierähtikin parisen tuntia. Hanne sen sijaan pääsi tällä kertaa hieman vähemmällä, sillä hänen työnsä oli valmis kahdenkymmenen minuutin jälkeen. Hieman vaihtelua aiempiin, josta esimerkiksi edellisen kuvan kanssa vierähti kevyet 14 tuntia. Hannellahan tuota leimaa on muutenkin huomattavasti enemmän, kuten hänen Instagramiaan tutkailemalla voi huomata.

Millaiset kuvat sitten otimme? Hanne leimasi itseensä koordinaatit erääseen hänelle tärkeään kohteeseen, jota emme tässä henkilökohtaisista syistä ala tarkentamaan. Hintaa tällä oli 1500 bahtia, eli hieman reilu 40 euroa. Markus sen sijaan otti piirrosmaisen guava-hedelmän, joka pitää kädessään kylttiä. Kylttiin on kirjoitettu thaimaalaisittan kirjaimin sana ”Farang”. Kyseinen sana tarkoittaa thaiksi sekä ulkomaalaista/maahanmuuttajaa, että guavaa. Get it? Hintaa kyseiselle taideteokselle tuli 4500 bahtia, eli noin 130 euroa.

Tatuointi Thaimaassa; Vasemmalla Markuksen Farang-kylttiä pitävä guava ja oikealla Hannen koordinaatisto.
Tatuointi Thaimaassa; Vasemmalla Markuksen Farang-kylttiä pitävä guava ja oikealla Hannen koordinaatisto.

Koh Samui – Saapuva sadekausi ja ruohonleikkuu

Sadekausi alkaa täällä pikkuhiljaa lähenemään ja se näkyy. Tälläkin hetkellä vettä tulee kuin saavista kaataen, ukkosen jyristessä taustalla. Valtavat helleaallot eivät ole enää jokapäiväisiä, vaan paahtavaa kuumuutta saattaa olla vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä skootterilla paahtaessa mieleen tulee, että voisi melkeinpä laittaa jo hupparia tai kevyttä takkia päälle. Kolmenkymmenenviiden asteen lämpötiloihin tottuneena se +27c pilviseltäkin taivaalta alkaa tuntua jo viileältä. Itseasiassa isoimmat vaatekaupat täällä myyvätkin jo toppatakkeja, sekä muita talvivaatteita. Kuka niitä täällä ostaa tai tarvitsee, emme tiedä. Ehkä sekin selviää meille aikanaan.

Hieman jo jännittää se virallisesti lokakuussa alkava sadekausi, jolloin vettä tulee vuorokaudessa puoli metriä, kadut tulvivat ja skootterit vaihtuvat kumiveneisiin ja kanootteihin. Harkitsimme jo itsekin ostavamme sup-laudan, johon kiinnittäisimme moottoriveneen moottorin. Sillä pääsisi kätevästi töihin. Eniten sadekaudessa kuitenkin mietityttää kestääkö talomme katto, vai heräämmekö jonakin aamuyönä suihkusta. Kattoa on kyllä paikattu edellisen asukkaan jälkeen, mutta kysymysmerkki onkin kuinka hyvin ja onko se paikattu varmasti myös ulkopuolelta.

Ruohokin pitäisi kai joskus ajaa.. Koh Samuilla asumisen haittapuolia. Joko ajat sen itse, tai palkkaat jonkun ajamaan. Kuten muuallakin.
Ruohokin pitäisi kai joskus ajaa.. Koh Samuilla asumisen haittapuolia. Joko ajat sen itse, tai palkkaat jonkun ajamaan. Kuten muuallakin.

Tänään Markus päätti ottaa ”härkää sarvista” ja tehdä sen, mikä olisi pitänyt tehdä jo kuukausi sitten. Saimme viimeinkin hommattua itsellemme ruohonleikkurin, joten sunnuntai oli hyvä pyhittää sen ensikäytölle. Kolme tuntia myöhemmin pihasta oli ajettu 90%, sillä kyseinen leikkuri on sähkökäyttöinen muovirimpula (jota muuten piti pariin kertaan hieman pikaliimata kasaan käytön aikana), eikä sen johto riittänyt ihan niin pitkälle kuin olisi pitänyt. Loput 10% saadaan hoidettua sitten, kun käymme ensin ostamassa ruohotrimmerin. Kyllä kelpaa sen jälkeen taas toivotella tervetulleeksi naapurin kanalauma! On nimittäin lääniä mihin paskantaa kun pitkä ruohokaan ei kutita takapuolta.

Kyllähän me hetki mietittiinkin, että kasvattaisimme nurmikon niin pitkäksi, että taloamme ympäröisi viidakko. Mutta sitten ajatus kävi pelottamaan, sillä avatessamme ulko-oven sisään voisi hyvinkin tulla kaikkea käärmeen ja vesipuhvelin väliltä, joten realiteetit ajoivat takaisin todellisuuteen.

a5c47 muumikuva
Meidän talo pian, jollei Markus ala ruohonleikkuuhommiin.

Kaksi kuukautta Thaimaahan muutosta – kuka blogiamme lukee?

Kahden kuukauden aikana on tapahtunut paljon ja nyt kun alkushokista on selvitty ja elämä alkaa rullaamaan perusarjen ympärillä, ei postauksiinkaan aina riitä kerrottavaa. Arki on arkea täälläkin ja viikonloput hurahtavat ohi valonnopeudella. Tekemistähän saarella riittää, emmekä ole edes päässeet vielä muille lähisaarille, joissa tarjoutuisi mahdollisuuksia esimerkiksi sukelteluun ja kalliokiipeilyyn. Aika ei vain yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Suuri osa vapaa-ajasta on mennyt kotia laitellessa ja saaren antimista nautiskellessa.

Seuraavan postauksen aihe meillä kuitenkin on jo valmiina mielessämme, mutta olisiko sinulla lukijana jotain, mitä haluaisit tietää esim. meistä, Thaimaasta tai asumisesta ulkomailla? Meitä myös kiinnostaa, millaisia ihmisiä siellä ruudun toisella puolella löytyy, sillä statistiikan mukaan lukijoita tulee myös Suomen ulkopuolelta.

Muista myös seurata meitä Facebookissa, sekä Instagramissa!

3eeff img 20190908 wa0003
Greenlight Cafen kahvit, suklaamousse, sekä limekakku. Kaikki vegaanisina.

Kommentoi

Discover more from Hop Into My Boots

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading